Viisi kuukautta meni nopeasti ja yhtäkkiä olikin huhtikuu ja kotiinpaluu. Aluksi mulla oli tarkoituksena jäädä Lappiin vähän pitemmäksi aikaa, mutta sitten koti-ikävä voitti kerrankin ja ajattelin palata takaisin. Mutta viidessä kuukaudessakin näin ja koin aika paljon.
Hiihtokilometrejä en osaa tarkasti sanoa, sillä elokuussa ostettu puhelimeni ei suostu toimimaan yhteistyössä Sportstrackerin kanssa, mutta kävinkö mä yhteensä seitsemän kertaa murtsikkasuksien päällä? Suurimmaksi osaksi Rovaniemellä, mutta myös Kiilopään ja Äkäslompolon laduilla vedeltiin.
Laskettelemassa kävin viisi kertaa. Ensin käytiin testaamassa suksien kunto ja oma taito sekä kunto (flunssa iski päälle tammikuussa) Ounasvaaralla ja sitten lähdettiin valloittamaan tuntureita. Laskettelusuksilla huiputettiin sitten Levi, Saariselällä sekä Kaunispää että Iisakinpää ja kaksi kertaa käytiin Ylläksellä. Ensimmäisellä kerralla toki lumipyry esti huipulle pääsemisen ja koska kahden sompahissin varassa laskettelu ei nyt välttämättä Ylläksen olosuhteissa ole tyydyttävä, piti sinne mennä uudelleen ja silloin laskettelusää oli huippu!
Lisäksi ihailin Luoston tuntureita niiden juurilta, henkeni salpaantui Pyhätunturin huipulla ja Rukalla laskettiin kaverin kanssa pulkkamäkeä ja käytiin Gondoli-ajelulla. Rovaniemellä testasin lumikenkäilyä ja rakastuin siihen lajiin kyllä! Yksi pakkaspäivä vietettiin Ranualla eläimiä tai oikeastaan pikemminkin kaamoksen jälkeistä aurinkoa ihastellessa. Haaparannassa käytiin Ikeassa hieman shoppailemassa.
Paljon enemmänkin olisin halunnut tehdä, mutta koska menin sinne töitä tekemään, niitä sain tehdä. Marraskuussa oli vielä melko rauhallista mutta kun joulukuu koitti, koitti myös kiireet ja sesonki, joka rauhoittui hieman tammikuussa, mutta jatkui helmikuun alusta maaliskuun puoleen väliin. Viimeiset kaksi viikkoa sitten oli jo Rovaniemellä rauhallista.
Työpaikkani oli siis Napapiirillä sijaitseva Christmas House ravintola, joka on siis yksi joulupukin pajakylän ravintoloista. Siellä tein tarjoilijan hommia ja pääasiassa aamuvuoroa, mutta välillä oli iltavuorojakin. Joka päivä viiden kuukauden ajan tuli siis ihasteltua tai vähintäänkin kuljettua ohi niistä mielettömistä valoista, joita talviaikaan pajakylässä on.
Kolme asiaa, jotka hieman varjosti mun Lappi-aikaa oli nämä: kaamos, pakkaset ja koti-ikävä. Mä tiesin kyllä, että siellä on pimeätä talvella, mutta sen itse kokeminen osana arkea oli aikamoinen järkytys. Sitten kun tuohon aikaan oli vielä niin paljon muutoksia kun valmistuin ja alkoi uusi elämänvaihe, niin oli jotenkin vaikea saada itsestään mitään irti työpäivän jälkeen. Sitten koitti pakkaset, jotka rajoitti ulkona liikkumista tai varsinkin laskettelua ja hiihtoa. Lisäksi koska Rovaniemi oli niin kaukana kaikesta tärkeästä, tein tammikuun lopussa päätöksen tulla aiottua aiemmin kotiin.
Mutta sellainen oli siis mun talveni Lapissa ja olen kyllä todella kiitollinen ja onnellinen, että olen saanut tämänkin kokemuksen elää ja kokea. Niin monta kokemusta rikkaampi ja töistäkin löytyi uusia mahtavia tyyppejä! Se on varmaa, että tästä lähtien jokainen Pohjoisen reissuni kulkee Rovaniemen läpi :D
Ja ainiin, revontulet bongasin, samoin poroja ja kuukkeleita ja maha täytettiin moneen kertaan porolla, leipäjuustolla ja lakoilla! Ja Rovaniemen, Rukan, Levin ja Äkäslompolon yöelämät tsekattu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti