Time flies but you're the pilot

Aika. Se on jännä miten nopeasti tai hitaasti se saattaa mennä. Lapsena parin päivänkin odotus oli liikaa, ja nyt vanhempana ihmettelee vaan mihin talvi hävisi. Mä muistan kun mä kävelin syyslukukauden viimeisen koulupäivän päätteeksi koulukavereiden kanssa kämpälle ja otin kuvan meidän kampuksesta Snapchattiin. Mä muistan kuinka syksyn viimeisissä opiskelijabileissä halasin porukan läpi ennen kuin lähin baarista kotiin, sillä aamulla kutsui junamatka ja joululoman vietto.

Ja mä muistan, kuinka jännitin ensimmäistä koulupäivää. Muistan miten mulle nyt jo tutut ihmiset olivat täysin vieraita ja kuinka mä mietin kaksi kertaa ennen kuin avasin suuni. Ja mä muistan miten olin navigaattorin orja ensimmäiset kerrat syksyllä, kun ajoin kotoa Seinäjoella ja päinvastoin. Muistan miten Seinäjoki tuntui vieraalta ja en tiennyt täältä kuin pelkästään koulun, kämpän ja lähimmän kaupan.

Nyt mä  halasin koulukaverit läpi, joilla loppui tänään koulu (osalla on vielä kolme päivää opetusravintola Prikassa ja sitten tietenkin harjoittelu, mutta aika moni lähtee tekee sen muualle). Nyt mä ajoin eilen ensimmäistä kertaa tänä keväänä autolla Seinäjoelle ja suurin osa maisemista ja risteyksistä tuntuivat tutuilta. Enää noin viiden tunnin ajomatka ei tuntunut niin pitkältä. Ja vaikka en vieläkään tiedä Seinäjoesta kaikkea ja olen monen paikan suhteen edelleen ulalla, tiedän missä on kirjasto, urheilutalo, keskussairaala, Joupiska, Lidl, ABC yms.

Ja kaikkeen tähän on mennyt seitsemän kuukautta. Aika, joka tuntui lapsena vähintäänkin ikuisuudelta. Nyt se oli vain yksi tuulenhenkäys. Ja toisaalta miten monta hienoa hetkeä, stressin kyyneltä, turhautumisen hetkeä ja naurua on tuohon aikaan mahtunut.

Tosiaan itselleni koittaa kuukauden "loma" tämän viikon jälkeen, sillä teen oman harjoitteluni touko-kesäkuussa. Koulukaveri kysyikin multa tänään että mitä mä teen ja vastasin, että vähän kaikkea: autan veljeä muuttohommissa, siivoan kotona suursiivouksen, saatan tehdä vähän töitäkin, meen auttavaksi kädeksi Näkymättömään yöhön, käyn Kööpenhaminassa, vien "muuttokuorman" Seinäjoelta Juvalle, suursiivoan vanhan huoneeni, tuun juhlii Seinäjoelle vappua ja sovin harjoittelun käytännön asioista. Kuukausi, miten lyhyt aika se on, mutta miten paljon siihen saa ohjelmaa, kun vain niin tahtoo...