Vuosi 2016, kiitos, että olet ohi! En oo varmaan koskaan itkenyt vuoden aikana näin paljon. Milloin yksinäisyydestä, milloin stressistä, milloin kolarin aiheuttamasta shokista, milloin ikävästä ja milloin pettymyksestä.
Toki oli ihaniakin hetkiä, näin Elan kaks kertaa livenä, kävin Muumimaailmassa ensimmäistä kertaa elämässäni, koin Harry Potter tapahtuman ja Provinssin ja tunsin välillä sen nuoruuden ja vapauden aiheuttaman ihanan tunteen.
Koulussa oli mielenkiintoisia projekteja, Restokisojen lounailla ja gaalassa tarjoilut, harjoittelu, meksikolainen illallinen ja johtovuorot. Raportteja tuli kirjoitettua ja bileissä tuli käytyä. Haalarimerkit haalareissa lisääntyi.
Juna- ja bussiaikataulut pe-ma välisenä aikana välillä Seinäjoki-Mikkeli/Pieksämäki tuli tutuksi. Oma auto tuli ajettua kolarissa lunastuskuntoon. Pakko myöntää ettei joka torstaiaamu (tai vappuna sunnuntaiaamu) ollut vointi parhaimmasta päivästä.
Kävin Helsingissä neljä kertaa. Ensin Disney on ice show'ssa, toisen kerran Elastinen feat konsertissa. Kolmas kerta oli Harry Potter tapahtuma ja neljännellä kerralla kävin tekemässä IELTS-kokeet.
Rakastuin Katajamäki-sarjaan ja luin sen 9 ensimmästä osaa yhden vuoden aikana (plus pari muuta kirjaa). Rakastuin Gilmoren Tyttöihin ja katsoin Gleen kaikki kuusi tuotantokautta alusta loppuun.
Juhlin omia ja kaverin synttäreitä, katsoin kun kaikki kolme kummilasta puhalsi kynttilät kakusta syntymäpäivänään. Pidin sylissä pientä veljenpoikaani. Otin osaa tätini "yllätyshäihin" ja olin kaksissa ristiäisissä sekä häissä ja rippijuhlissa.
Kävin Lappeenrannassa, Kokkolassa, Oulussa ja Kristiinankaupungissa ensimmäistä kertaa sekä Turussa. Odottelin julkisia kulkuneuvoja monta tuntia niin Jyväskylän, Tampereen, Kokkolan ja Helsingin rautatieasemilla. Matkustin yksin Kööpenhaminaan pariksi päivää.
Sellainen oli vuosi 2016 ja nyt on suljettu se kirja ja käännetty ensimmäinen lehti vuodelle 2017. Toivottavasti tämä vuosi ei tuota pettymystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti