Suomi 100 vuotta

Kun vuosi sitten aloin miettimään vaihtoon lähtöä, tajusin samalla että olisin poissa päivänä, jolloin rakas kotimaani täyttää 100 vuotta. Tietenkin yhden syksyn mittainen kokemus ja vuosien haave painoi vaakakupissa paljon enemmän kuin kotimaan itsenäisyyden merkkipäivä. Kuitenkin juuri tänä päivänä haluaisin olla Suomessa jakamassa ja kokemassa tämän merkkipäivän yhdessä muiden kanssa.

Nyt poissaollessani olen oppinut arvostamaan Suomea ja kaikkea mitä se edustaa. Suomen luonto puhtaine järvineen ja metsineen on paikka jossa sielu lepää. Eriskummallinen suomen kieli joka ei ole sukua millekään maailman pääkielistä on äidinkieleni ja sen vapaasti puhuminen ja kuuleminen on asioita, joista nautin kun saavun Helsinki-Vantaan lentokentälle. Suomen ilmainen koulujärjestelmä, tasa-arvo miesten ja naisten välillä ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottaminen maatiloilla on asioita, joista olen ylpeä. Saunan löylyjä, salmiakin makua ja suomalaisten sisua kaipaan myös. On ikävä myös jopa sitä sääntö-Suomea.

Suomi on kotini ja suomi on äidinkieleni. Maailmalla on hienoa, mutta mikään ei voita suomalaista järvimaisemaa, harmaata marraskuuta, lumikerrosta auton päällä tai pimeyttä joka vallitsee koko päivän talven. Mikään ei voita Suomen kevättä, jolloin ei tiedä paistaako aurinko vai sataako lunta. Mikään ei voita tunnetta, että on oikeasti osa tuota kulttuuria ja tuota yhteiskuntaa.

Tietenkään muutaman kuukauden ulkomailla asuminen ja vaihto-opiskelu ei tee minusta hollantilaista, mutta en edes haluaisi sitä. Amsterdam on siisti kaupunki, jossa riittää tapahtumaa ja tekemistä ja Alankomaat on ihanan pieni maa, jonka oppii viiden kuukauden aikana helposti tuntemaan lähes kokonaan. Mutta silti sydämeni on Suomessa ja matkoissa Seinäjoelta Juvalle ja päin vastoin (saman aikamäärän matkustin Damista Saksan Hildesheimiin moikkaamaan saksalaista kaveriani), lumihangessa tarpomisessa (täällä nurmikko vieläkin vihertää) ja ihmisissä joka jakaa saman äidinkielen.

Oon ylpeä ollessani suomalainen ja olen ylpeä kotimaastani. Vaikka olen kaukana poissa, se ei tarkoita ettenkö pystyisi ja haluaisi juhlia kotimaatani ja seurata linnajuhlia. Niinpä tänä iltana suuntaan Piece of Finland -kauppaan, jonne on järjestetty linnajuhlien katsomo. Ennen sitä on kuitenkin hoidettava velvollisuuksia ja hieman opiskeltava tietenkin suomalaisten laulujen säestämänä!

Onnea Suomi 100 ja ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!