Ihan pihalla

Tämän kesän ehdottomia lempijuttuja on oma piha ja siellä puuhailu. Eihän tän mun vuokrarivarin piha ole mikään jättimäinen, mutta hyvällä suunnittelulla täällä kasvaa tänä kesänä 15 eri kukkaa tai kasvia. On aika siis tehdä kierros minipuutarhassani!

Etupihalla, mihin paistaa aamuaurinko, on yhtä värien juhlaa, kun maitotonkassa on valkoinen petunia, amppelissa keltainen orvokki, ikkunalaudalla punaiset begoniat ja kukkalaatikossa siniset lobeliat. Laatikon alla olevaan penkkiin olen kylvänyt kehäkukkia, mutta saa nähdä kukkivatko ne nyt loppukesästä vai ei. Alkukesästä siinä kukki muutama tulppaani.

Siirrytään asunnon läpi takapihalle, johon paistaa näppärästi ilta-aurinko. Helteiden aikaan se oli jopa tukalan kuuma, mutta kun kelit vähän viileni siellä on mukava iltaisin lukea kirjaa terassipöydän ääressä. Helteillä menin pari kertaa aamupalalle ulos, kun siellä oli mukava keli silloin. Pöytä ja tuolit ovat Tokmannilta.

Pöydän päällä sekä vanhassa erikoislypsinkannussa on tähtisilmät, jotka eivät menestyneet aamuauringossa, joten kesken kesän piti muuttaa pihasuunnitelmia.  Nyt ne on omalla paikallaan. Lisäksi ikkunan alla roikkuu samanlaiset keltaiset orvokit kuin etupihallakin. Orvokkien ensimmäinen kukinta vaan on päättynyt postauksen julkaisuajankohtana (oon kirjoitellut tätä postausta pitkin kesää).

Halusin saada tämän pienen pihani niin kukkaloistoksi kuin mahdollista ja keväällä rantasaunaa siivotessa tajusin että saisin vanhasta saunajakkarasta ihan täydellisen kukkatuolin itselleni. Niinpä pensseli käteen ja maalaushommiin. Nyt valkoisen penkin päällä komeilee yksi ruusuliisa, kaksi  neilikkaa ja neljä begoniaa. Begoniat vaan ovat kärsineet liiasta veden saannista, joten eivät ole niin kauniisti kukkineet kuin etupihan begoniat.

Kukkapenkki on nyt heinäkuussa päässyt kukoistukseensa ja siellä kukkii samettikukat, ruiskaunokit, kuunliljat ja kukka, jonka nimeä en kuollakseni muista, kun sain sen eräältä tutulta. Loppukesän kukintaa odottaa sitten vielä syysleimu.

 

Lisäksi pihaltani löytyy pioni, joka kukki juhannuksen jälkeen, muratti(?), joka verhoilee toista kaidetta näppärästi ja koska hyötypuutarha on myös mun juttu niin kasvatussäkissä tomaatti, basilicaa ja tilliä. Ruukkuun kylvin salaattia ja muutamat salaatit siitä sain, mutta liika vesi rankkasateiden myötä jätti sadon aika lyhyeksi.

Tälläistä siis mun pikkupihalla ja ihanaa, kun pääsee puuhailemaan omalla pihalla. Oon äitiäkin käynyt auttamassa hänen puutarhassaan ja siellä kasvimaalla kasvaa muun muassa myös kokeena lanttua. Josko siitä sais joulun lanttulaatikkoon lantut... Mutta nyt ihanaa kesänjatkoa, mulla on vielä kaksi työpäivää ja sitten se olisi LOMA!

Kesän eka tomaatti omalta pihalta maistui!

Kesäpuuhaa

Istun pihallani, jossa ilta-aurinko lämmittää kivasti niskaani ja kun nostan katseeni ylös näen kukkaloiston vastapäätä sekä kesästä nauttivan kissani. Hiuksissani voin haistaa tämän päiväisen savusaunan tuoksun, sillä en jaksanut kastella tukkaani ja mielessä polttelee ajatus, milloin pääsisi taas suppailemaan.

Kävin tänään vapaapäivän kunniaksi setäni mökillä ja heillä on suppilauta (sekä kajakki) joten pääsin sitten kokeilemaan sitä. Pari vuotta enemmän ja vähemmän ajatellut että tuota haluaisin kokeilla, mutta en ole jostain syystä kokeillut. Tänään sitten pääsin kokeilemaan.

Yksi toinenkin ensimmäinen kerta liittyy tähän kesään, sillä kaverin kanssa on suunniteltu telttaretki Jyväskylän leirintäalueelle ja en ole aiemmin telttaillut. Sinne on vielä kaksi viikkoa aikaa, eli toisin sanoen kaksi viikkoa kun jaksaa tehdä töitä niin sit saa lomailla parisen viikkoa.

Lomalleni olen koittanut miettiä mahdollisimman vähän etukäteen sovittua ja suunniteltua tekemistä, koska parhaimmat jutut tapahtuu melko suunnittelematta. Tämän päiväinenkin mökkikutsu tuli vahingossa kun nähtiin sedän ja hänen vaimonsa kanssa sattumalta eilen. Mutta niin parasta.

Toki hetkessä eläminen sen mahtavuudesta huolimatta on mulle melko vierasta vieläkin vaikka viimeiset vuodet olen koittanutkin sitä harjoittaa. Luonteeni on aikataulujen ja suunnitelmien varaan laskija. Mutta viimeistään tänä keväänä oon joutunut toteamaan, että suunnitelmien varaan ei voi koko elämää laskea, koska ne voi odottamattomista asioista johtuen kaatua. Ei nimittäin käyty ulkomailla ja festareilla tänä keväänä/kesänä....

Mutta sen sijaan on pitänyt sit keksiä miten nauttiin kotiseudusta ja joka vuosi saapuvasta kesästä. Oon puuhannut paljon pihalla ja aiheesta tulee postaus jahka mä sen saan jäsenneltyä ja kirjoitettua. Lappeenrannassa kävin kaverin luona toisen kaverin kanssa ja käytiin muun muassa Saimaan risteilyllä. Savonlinnassa kävin serkun luona ja mökillä oon käynyt Rikun kanssa. Hellekeleillä mä makasin läheisellä pellolla/niityllä/nurmikkoalueella viltin päällä ja luin kirjaa ja Riku pyöri hihnassa mun ympärillä. Sadepäivinä oon sitten katsellut ikisuosikkeja Maalaiskomedioita ja Olipa kerran -sarjaa Netflixistä samalla kun oon tehnyt keväällä aloittamaani käsityöprojektia.

Äitin ja isän luona oon käynyt saunomassa ja uimassa ja ollaan grillailtu siellä. Lapsuudenkavereiden kanssa nähtiin viime viikonloppuna juuri samoissa merkeissä. Muuten oonkin ollut sitten töissä. Oon jonkun verran yrittänyt kannattaa ravintoloita ja ainakin irtojäätelöä ja pehmistä eritoten oon ostanut tänä kesänä jonkun verran... Tulevan kesäloman suunnitelmissa onkin kierrellä muutamassa lähialueen kahvilassa/ravintolassa joko yksin tai kaverin kanssa riippuen kaverista pääseekö silloin lomille vai ei.

Kesäpuuhaa sitä riittää, mutta ei pidä suorittaa liikaa, kun muuten ei osaa nauttia siitä juuri käsillä olevasta hetkestä. Kauniit ja valoisat kesäillat kun ovat muisto vain, kun syksyn pimeät liian äkkiä saapuvat. Nytpä siis katse pois ruudulta ja tietokone syrjään. Sitä voi tuijotella kesälläkin :D

Suppailua

Risteilyä

Mökkeilyä

Leffailtaa