Opiskelijaelämäni

Viimeinen syksy ammattikorkeakoulussa ja motivaation puute opparin kirjoittamiseen saa miettimään viimeistä reilua kolmea vuotta ja mitä kaikkea nuo vuodet on pitäneet sisällään. Kaiken voi tiivistää yhteen sanaan: opiskelijaelämä, mutta mitä se mun tapauksessa oikein tarkoitti?

Se tarkoitti kohta saavutettua 210 opintopistettä ja niiden eteen tehtyä työtä. Se tarkoitti myöhäisiä iltoja koululla jonkun projektin parissa ja välillä jopa viikonloppujen uhraamista. Se tarkoitti muutamaa kymmentä raporttia, jokusen verran moodle-tenttejä sekä paperitenttejä, luentoja ja oppitunteja. Puuhaamista opiskelijaravintola Prikassa ensin ykkösellä tuottajana, kakkosella johtajana ja kolmosella erinäisten projektien parissa.

Se tarkoitti Restokisojen Gaala-tarjoilua, Ruoka ja viini -kurssia, KV-viikon coctail-tilaisuutta, Meksikolaista iltaa Prikassa, ohjatun kokkausillan järjestämistä Prikassa, myrsky-illallista, Suomi-lounasta sekä muita projekteja.

Mutta sen lisäksi se tarkoitti punaisia opiskelijahaalareita, jotka vedettiin jalkaan keskiviikkoisin (ei nyt kuitenkaan joka keskiviikko) ja niitä haalarimerkkejä joita siihen kerättiin innokkaana ainakin ensimmäiset kaksi vuotta. Se tarkoitti vujuja, approja, pikkujouluja ja vappuja, jolloin ei mietitty koulustressiä. Se tarkoitti Triangelia, Goomia ja SuperGoomia (opiskelijaristeilyjä) ja se tarkoitti välillä huonovointisia torstai-aamuja.

Se tarkoitti myös opiskelijayhdistyksen sihteerin sekä markkinointivastaavan hommia. Bileiden, makkaranpaistoretkien, peli-iltojen, pikkujoulujen sun muiden järjestämistä. Kokouksia ja edustamista muissakin tilanteissa kuten Restomeetissä Helsingissä. Se tarkoitti tutorina toimimista ja uusien ykkösten auttamista. Se tarkoitti tutustumista muiden alan opiskelijoihin näiden yhteydessä.

Ja totta kai se tarkoitti vaihtosyksyä Amsterdamissa. Opiskelua ja asumista toisessa maassa ja tutustumista uusiin ihmisiin siellä. Opiskelua toisella kielellä, tutustumista uuteen maahan ja sen kulttuuriin. Iltoja keskustassa, museoita, pyöräretkiä ja matkustelua ympäri Hollantia.

Se tarkoitti kahden harjoittelun suorittamista, Restokisoihin osallistumista, opinnäytetyötä ja koulustressiä. Se tarkoitti uusien liikuntavuorojen kokeiluja, työvuoroja opiskelijakahvilassa, opintoretkiä Kauhajoen ruokamessuille sekä Gastro-messuille Helsinkiin. Se tarkoitti opintotuen odottamista jokaisen kuun alussa ja töiden tekoa lomilla. Asumista opiskelijakämpässä ja viikonloppureissuja kotiin. Tenttiin lukua bussissa, koulutehtäviä junassa ja esitelmän hiomista auton ratissa. Ja tietenkin Tsumpin teekupillisia, Sodexon sapuskoita ja lounaita Prikassa.

Se tarkoitti mahtavien opiskelukavereiden tapaamista ja toivomista, että meidän kaveruus ei ole riippuvainen samasta opinahjosta ja samasta paikkakunnasta. Se tarkoitti elämäni stressaavinta mutta samalla myös palkitsevinta aikaa. Se tarkoitti rajojen rikkomista, ahkeruutta ja itsensä voittamista.

Otin siis omasta mielestäni kaiken irti tästä ajasta ja vaikka tätä elämänvaihetta tuleekin ikävä, en malta odottaa sitä, että töistä tullessani minun ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä, että avaan tietokoneen ihan muuta tarkoitusta varten kuin koulutehtävien tekoa. Ja sitä mitä kaikkea muuta tuo uusi elämänvaihe oikein tuokaan elämääni... Mutta nyt vielä focus on tähän hetkeen ja niihin viimeisiin koulujuttuihin.

One more episode...

Lueskelin vanhoja blogitekstejä löytääkseni inspiraation uuteen postaukseen ja huomasin, että olin kirjoittanut suurin piirtein samoihin aikoihin 6 vuotta sitten lempitv-sarjoistani.  Ajattelinkin sitten tehdä tänne päivitetyn postauksen, kun Netflix-tunnusten hommaamisen myötä olen antanut uusille sarjoille mahdollisuuden. Tällä hetkellä viisi top-sarjaa siis olkaa hyvä.

1. Once Upon a Time
Parisen vuotta sitten huomasin telkkarissa, että tulee tällainen kuin Olipa kerran, mutta en kuitenkaan saanut aikaiseksi ruveta katsomaan sitä, vaikka se kuulosti mielenkiintoiselta sarjalta. Vuosi sitten lähdin vaihtoon ja mulla oli elokuun loppuun asti Netflixin tunnukset voimassa (irtisanoin ne vaihdon ajaksi) ja hieman kipeenä ajattelin katsoa ensimmäisen jakson. Ja sit mentiin. Katsoin sen reilun viikon aikana, minkä mulla oli vielä tunnukset jäljellä sarjan noin puoleen väliin ja jäin koukkuun. Sain hillittyä itseni tilaamasta Netflix-tunnuksia uudelleen ja nautin vaihdosta, mutta tammikuussa päätin antaa itselleni armoa, sillä vikat tentit oli tulossa.

Tämä sarja kertoo siis Emma Swanista, joka saa tietää satujen olevan totta ja olevansa itse kahden ikonisen satuhahmon tytär ja että hänen tehtävänään on poistaa pahan kuningattaren kirous ja palauttaa kaikille satuhahmoille heidän onnelliset loppunsa. Sarja yhdistää nerokkaalla ja loistavalla tavalla kaikki klassikkosadut ottaen myös uusia tulokkaita mukaan ja tällaiselle satujen rakastajalle se onkin ihan täydellinen sarja! Kuusi ensimmäistä kautta löytyy Suomen Netflixistä ja seitsemäs kausi on saatu päätökseen ja sekin varmaan joskus sinne ilmestyy. Sitä en ole vielä katsonut muuten kuin jostain klipeistä.

2. Gilmore Girls
Tämä ei ole oikeastaan uusi sarja, sillä tullut aikoja sitten telkkarista, mutta minulle sarja on uusi. Kaksi vuotta sitten törmäsin tähän Netflixissä ja kävi samalla tavalla kuin aina ennenkin, eli koukutuin. Myöhemmin sarjaa katsoessa jotkut kohtaukset vaikutti siltä, että olin varmaan joskus avannut telkkarin samaan aikaan, mutta vaihtanut sitten toiselle kanavalle.

Äidin ja tyttären ystävyyssuhde ja heidän elämänsä vastoinkäymisineen, riitoineen ja sydänsuruineen on sympaattista katseltavaa ja pikkukaupunki Stars Hallow'n omalaatuinen väki erilaisineen tempauksineen ja kaupunkikokouksineen on huippua viihdettä! Sarja löytyy Netflixistä, kuten myös pari vuotta sitten tehty neljän jakson jatko-osa, jossa katsotaan mitä sarjan hahmoille kuuluu yhdeksän vuoden jälkeen sarjan päättymisestä.

3. Uusi päivä
 Yle TV 2:n päivittäissarja, jonka viimeinen kausi tulee nyt syksyllä ja jonka kuvaukset on juuri noin kuukausi sitten lopetettu. Kerroin joskus tästä sarjasta hieman enemmän, joten en nyt ala kertoa mitään yksityiskohtaista selostusta. Sarja kuitenkin kertoo kuvitteellisesta Virtauksen kaupungista ja sen asukkaista. Viime vuosina sarjan kuvaus siirrettiin myös Tampereelle, johon jo lukiosta pois päässeet virtauslaiset nuoret lähtevät opiskelemaan ja kokeilemaan onneaan.

Syy siihen, miksi pidän tästä sarjasta, on se, että sarja on aito ja käsittelee niin monenlaisia eri aiheita. Sen hahmot ovat joutuneet onnettomuuteen, olleet työttömiä, heidän yrityksensä on tehnyt konkurssin, he ovat menettäneet läheisensä, sairastavat jotain sairausta tms. Mutta myös onnellisia aiheita löytyy. Mennään naimisiin, saadaan lapsia, ostetaan taloja, perustetaan yrityksiä, päästään opiskelemaan, rakastutaan, saadaan uusia ystäviä, onnistutaan sekä toteutetaan haaveita. Juuri niinkuin oikeassa elämässäkin. Toki, koska kyseessä on televisiosarja, jotkut juonenkäänteet on melko rajuja, mutta aitona sarja on kaikkien kahdeksan esitysvuotensa aikana pysynyt.

4. The Ranch
Netflixin original-sarja, joka muistuttaa melko paljon Mcleodin tyttäriä, mutta jossa tapahtumapaikkana on amerikkalainen Coloradossa sijaitseva karjatila ja kylä sekä tilaa pyörittävät isä ja kaksi poikaa. Sarja alkaa sillä, kun toinen pojista Colt palaa häntä koipien välissä takaisin kotiin saaneensa takapakkia jalkapallourallaan. Colt jää auttamaan isäänsä ja veljeänsä Roosteria karjatilalle ja tapaa nuoruudenrakastettunsa Abbyn. Poikien vanhemmat on eronnut ja heidän äitinsä omistaa baarin, jossa pojat viettävät lähes kaiken vapaa-aikansa.

Sarjassa koetaan sitten kaikenlaisia vastoinkäymisiä, joita esimerkiksi säätilat aiheuttavat karjatilalle, mutta myös monenlaisia muita ongelmia ilmenee. Mutta sitähän elämä onkin. Myös tässä sarjassa koetaan onnellisia hetkiä ja sarjan huumori puree etenkin meikäläiseen. Koukuttavaksi sarja on osattu tehdä, sillä lähes jokainen jakso loppuu niin jännittävään tai mielenkiintoiseen kohtaan, että ei voi jättää katsomatta seuraavaa jaksoa. Tähän mennessä The Ranchia on ilmestynyt viisi kautta. Viides kausi loppui kyllä niin, että eiköhän sarjaa ollaan kuvaamassa lisää ja uusia jaksoja on tulevaisuudessa tulossa. Itse ainakin toivon niin!

5. Jane the Virgin
Viimeisempänä esittelen uuden suosikkini, johon koukutuin kyllä jälleen kerran ihan kunnolla. Tarkoituksena oli katsoa netflixistä yksi jakso, kun muistelin joskus nähneeni yhden kohtauksen telkkarissa. Arvaatte varmaan mitä kävi? Siinä vaiheessa kun aloin katsoa ensimmäistä jaksoa, odotin sen olevan erittäin hauska komediasarja, jolle saa nauraa vedet silmissä. Tosi asiassa en ole varmaan vielä kertaakaan nauranut, vaikka sarjassa toki humoristisia käänteitäkin on. Saippuasarjaksi tai telenovelaksi nimitetty sarja pitää sisällään sen verran jännittäviä rikosvyyhtejä ja sydäntä särkeviä rakkauskuvioita, että ne on vienyt mun kaiken huomion jakso toisensa jälkeen katsoessa.

Sarjassa siis neitsyt-lupauksen tehnyt Jane keinohedelmöitetään vahingossa, josta lähtee suuri tapahtumien sarja. En voi kertoa oikein mitään juonenkäänteitä spoilaamatta, mutta erittäin koukuttava sarja tämäkin! The Ranchin tapaan jaksot päättyy aina niin mielenkiintoiseen kohtaan, että on vaikea olla katsomatta heti seuraavaa jaksoa. Suomen Netflixissä sarjaa on kolme kautta ja itse olen tällä hetkellä kolmoskauden alkupuolella, joten en vielä tiedä kauden kaikista käänteistä. Välillä kun pitää elää oikeatakin elämää :D

Toki näiden viiden sarjan lisäksi edelleen suosikkeihin kuuluu Frendit, Mcleodin tyttäret, How I met your mother sekä muut vanhat suosikit. Mutta nämä viisi ovat olleet viiimeisimpinä katselulistallani tehden minuun suureen vaikutuksen!