maanantai 14. marraskuuta 2022

Rutiinit

Viime viikon Yhden yön juttuja -podcastin jaksossa puhuttiin rutiineista, mitkä auttaa pitämään mielen tasapainossa ja muistamaan hektisen arjen keskellä mikä päivä on. Tämä oli minusta ehkä tämän kauden parhain jakso ja herätti omassa mielessäni paljon ajatuksia. Siksi ajattelinkin seurata Amelien, Thelman ja Hennariikan jalanjälkiä ja kirjoittaa omista rutiineistani.

Rutiinit on elämän suola ja kuten aikaisemmin jo sanoin, ne auttavat muistamaan mikä viikonpäivä on. Itse olen tehnyt kohta 10 vuotta epäsäännöllistä vuorotyötä sisältäen myös viikonloput ja yötyöt, joten rutiinien avulla olen pysynyt arjessa ja elämässä kiinni vaikka olisinkin just valvonut kaksi viikonloppuyötä putkeen.

Rutiinit liitetään ehkä enemmänkin arkeen, mutta on mulla myös tiettyjä juhla- ja kausirutiineja, joita ilman kevät, kesä, syksy, talvi, joulu tai juhannus ei tunnu siltä, miltä sen pitäisi. Voihan se olla, että näille oikea termi on perinne, mutta puhutaan niistä nyt tämän tekstin ajan rutiineina.

Rutiini nro 1:

Aamupala sisältäen joko lasin vitamiinivettä (poretabletti liuotettuna vesilasiin) tai mehua, jogurttia joko pelkästään tai muroilla/kaurahiutaleille/marjoilla jatkettuna ja kuppi kahvia. Aamupalan ajan katson joko puhelimesta jakson jotain sarjaa (aamuvuoroaamuina) tai nautin aamupalan olohuoneessa ja katson telkkarista yhden jakson jotain sarjaa. Näin päivä alkaa aina samalla tavalla.

Rutiini nro 2:

Iltavuoroaamuina aamupäiväni kulkee myös aika samaa kaavaa. Aamun rutiinien jälkeen touhuan jotain - oli se sitten kotitöitä, käsitöitä, kirjan lukemista, lenkkeilyä tai asioiden hoitamista. Tämän jälkeen useimmiten teen ruokaa (ellei ole jo valmiina), syön ja otan pienet päikkärit (kesto vaihtelee päivän mukaan). Päikkäreiden jälkeen valmistaudun sitten lähtemään töihin. Moni saattaa ihmetellä noita päiväunia, mutta niiden avulla varmistan, että mulla on vielä virtaa töihin ja ne katkaisee sen päivän kivasti, niin olen sitten valmis lähtemään töihin uusilla silmillä.

Rutiini nro 3:

Iltatoimet vaihtelee sitten paljon enemmän kuin aamutoimet, mutta illalla olin sitten ollut jossain muualla tai töissä illan, pidän oman pienen hetken. Se on joko sarjan parissa, käsitöitä tehden, kirjaa lukien tai tiktokia selaillen. Tämän jälkeen voin käydä sitten nukkumaan, koska olen rauhoittanut itseni päivän touhuista jotain mielekästä tekemällä.

Rutiini nro 4:

Päiväni ovat hyvin vaihtelevia ja en voi sanoa, että tekisin aina tiettynä päivänä jonkin tietyn kotityön. Mutta kodin siisteyden ja avokin mielenrauhan säilyttämiseksi teen joka päivä vähintään yhden kotityön. Oli se sitten koneellinen pyykkiä, tiskikoneen tyhjentäminen ja täyttäminen, muiden tiskien tiskaaminen, roskien vienti, imurointi tms. Näin kaikki ei kasaannu yhdelle päivälle ja vapaapäivän koittaessa ei koko aika mene siihen, että tekee ensin viikon kotityöt alta pois.

Rutiini nro 5 ja 6:
Maanantaisin olen koittanut katsoa tilanteen mukaan Maajussille morsiamen ja torstaisin kuuntelemaan uuden jakson Yhden yön juttuja. Muita ohjelmia en ole nyt tänä syksynä osannut/ehtinyt/pystynyt ottamaan "elämäni ohjelmistoon", mutta niitä katsotaan jos aikaa tai kiinnostusta on.

Nuo kuusi yllä mainittua rutiinia on tällä hetkellä arkeani rytmittäviä asioita. Tietenkin tilanteen niin salliessa yritän keskiviikkoisin käydä myös sählyharkoissa, mutta niihin en valitettavasti joka viikko pääse.

Aluksi ajattelin, että kirjoitan tähän tekstiin vielä alussa mainitsemistani kausirutiineista, mutta siinä tapauksessa postaus olisi ehkä paisunut liian pitkäksi, joten toisessa postauksessa niistä sitten tarkemmin. Mutta jos jollakin nyt heräsi mielenkiinto näiden suhteen, niin sen verran voin kertoa, että jokaiseen kuukauteen/vuodenaikaan/juhlaan riittyy tiettyjä asioita, mitkä tykkään tehdä ja jotka tuovat vuoteen merkitystä. Esimerkkinä pyhäinpäivänä käyn hautausmaalla ja isänpäivänä teen isälle ja ukille ruokaa. 

Tänään on siis iltavuoropäivä, joten tämän tekstin kirjoittamisen aikana ruoka on kypsynyt uunissa ja kohta pääsen maistelemaan sitä. Tämän jälkeen pienet päiväunet ja sitten valmistautumaan töihin! Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!



tiistai 1. marraskuuta 2022

Lähtölaskenta jouluun

Jouluaattoon on 53 päivää! Kaikki, jotka on lukenut tätä blogia vähintään vuoden verran, tietää, että oon jouluihminen henkeen ja vereen. En kuitenkaan ole niitä ihmisiä, jotka laittavat jo lokakuussa joululaulut soimaan ja sisälle joulukuusen, vaan olen enemmänkin sellainen hiljaa hyvä tulee jouluihminen ja joulu oikeasti loppuu vasta loppiaisena, joten siksi en koristele kotia liian aikaisin, että jaksan varmasti katsoa koristeita tammikuun alkuun asti.

Jouluvaloja tai oikeastaan kausivaloja en tänä vuonna virittänyt vielä lokakuussa, vaikka joskus olen sen saattanut tehdä saadakseni parvekkeelle, takapihalle tai etupihalle valoa enemmän. Tähän syyn tietää varmasti kaikki, jotka ovat sähkösopimuksia solmineet. En kuitenkaan voinut olla laittamatta edes jotakin, joten yksi valo löytyy parvekkeelta ja toisen patterivalon laitoin etupihalle. Muuten joulun tunnelmavalaistus hoidetaan kynttilöillä ja lyhdyillä.

Vaikka muuten en ole vielä joulua alkanut laittamaan kotiin niin olen kuitenkin joululahjatehtaan laittanut pyörimään, sillä ajattelin kokeilla josko tänä vuonna onnistuisin haaveessani antaa ainoastaan itse tehtyjä lahjoja. Hyvältä näyttää tämän tavoitteen suhteen sillä enää noin 1/3 osa lahjoista tekemättä ja nyt on kuitenkin vasta marraskuun 1. päivä. Teen tästä postausta sitten kun kaikki on valmiita, mutta muun muassa villasukkia, pipoja ja kaulahuivi menee pukinkonttiin tänä vuonna.

Tiktokista bongasin uuden jouluherkun; piparitortut, joita pitää ehdottomasti tänä vuonna kokeilla! Lisäksi olen monena vuonna miettinyt, että haluan tehdä joulukarkkeja, joita sitten annan pieneksi joulumuistamiseksi ja tänä vuonna ajattelin tämän toteuttaa. Tällä hetkellä olisi ideana tehdä pieniä marenkikarkkeja ja laittaa niitä sitten koristeltuihin lasipurkkeihin. Kaveriksi vielä itse tehtyä hilloa syksyltä niin oi miten kiva pieni joulumuistaminen, kun menee joulun alla kylään.

Pikkujouluja tulee juhlittua tänä vuonna peräti kolme kertaa, jos ensimmäinen kerta lasketaan pikkujouluiksi. Mennään siis parin viikon päästä katsomaan Tip Tap Stand Up - Suurta pikkujoulushowta Mikkelin Mikaeliin. Sitten seuraavana viikonloppuna mulla on yhden kaveriporukan kanssa perinteiset pikkujoulut ja siitä viikon päästä avokkini työpaikan pikkujoulut joihin on avec kutsu.

Mitäs muuta joulumietteitä mulla olisi teille jaettavana? Perinteiset joulukortit varmaan askartelen tässä joku ilta. Koitan mahdollisimman paljon antaa itse tai vähintään viedä valmiiksi postilaatikkoon, kun postimerkin hinta on kallistunut kyllä jonkun verran... Osa asuu kuitenkin sen verran kaukana, että postittaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus antaa ihan perinteinen joulukortti.

Tähän loppuun pitää sanoa sellainen asia, mitä sanon monelle ystävälleni ja läheiselle, että se, että minä annan itsetehdyt lahjat ja lähetän itsetehdyt kortit ei tarkoita sitä, että haluaisin jotenkin todistella olevani parempi ihminen kuin joku muu. Se, että puuhaan joululeivonnaisia, joulukortteja ja käsin tehtyjä joululahjoja on minun tapani nollata aivoni päivän töistä ja arjesta. Ne on niitä pieniä pysähdyksiä arjessa, kun istun sohvalla tai sohvapöydän ääressä ja näperrän käsilläni. Olen ollut sellainen viimeiset 26 vuotta ja aion olla sellainen vähintäänkin niin pitkää kuin sormeni antavat minun näpertää, mielellään koko loppuelämäni ajan.

Ja olen ollut jouluihminen myös viimeiset 26 vuotta, eikä sekään muutu, joten varoituksen sana; blogini ja someni täyttyy jouluasioista seuraavan 53 päivän ajaksi. Instagramtililleni @marinmatkassa_ olen suunnitellut jälleen joulukalenterin ja nyt syksyllä olen hurahtanut Tiktokiin, niin eiköhän sinnekin tule aika joulu-painoitteista sisältöä tehtyä ja blogin sisällön te nyt tiedättekin jo varsinkin jos olette lukeneet jo pitempää...

Mutta ihanaa marraskuuta kaikille lukijoille! Postausta kuvittaa kuvat edellisiltä jouluilta.