Vuosi 2020 takana

Vaiherikas vuosi 2020 vetelee viimeisiä päiviään ja on aika palata ajassa taaksepäin hetkeksi muistelemaan mitä tämä vuosi piti sisällään ja mitä se opetti meille. Vuosi 2020 oli mulle henkilökohtaisesti tosi rankka, vaikka tässä vuodessa tapahtuikin myös paljon ihania ja kivoja juttuja.

Järjestelin vuoden valokuvia ifolor-kirjaksi ja tajusin, että koronasta huolimatta tänä vuonna juhlittiin. Helmikuussa oli veljentytön ristiäiset sekä kaverin häät. Toukokuussa juhlittiin 90-vuotiasta mummoa ja kesäkuussa saatettiin isotäti haudanlepoon. Syksyllä vielä koronasta huolimatta serkku pääsi ripille. Juhlien vuosi siis.

Kaverin upea hääkakku

Reissut suuntautui Suomeen. Helmikuussa kaverin häiden johdosta nokka suuntasi kohti Etelä-Pohjanmaata ja Seinäjokea. Toukokuussa ekalla kesälomalla lomailtiin tutuissa mökkimaisemissa mutta toisella lomalla heinä-elokuun vaihteessa tutustuttiin Iisalmeen kaverin kanssa. Myös Lappeenrannan ja Imatran seutu oli kohteena tänä vuonna. Ensin kesällä kaverin luokse Lappeenrantaan ja syksyllä äitin kanssa Imatralle (kun ei Ahvenanmaalle päästykään). Syksyllä käväisin vielä Kolilla hakemassa energiaa ja mielenrauhaa.

Kolilta

Hyvin vähäkeikkainen vuosi oli, mutta niinhän se oli kaikilla. Kevättalvella ehdin käydä isän kanssa Suvi Teräsniskan konsertissa ja sitten muuten ollaankin kuunneltu striimi-keikkoja ja kulutettu suoratoistapalveluita.

Suvi Teräsniska Ihmisen Poika

Vapaa-ajalla löysin liikkumisen riemun ja rentoutumisen käsitöiden parista. Kesällä kokeilin ekaa kertaa suppailemista ja ensi kesänä on pakko päästä uudelleen. Käsitöiden parissa vierähti useampi tovi ja vuoden saldona on seuraavat tuotteet: lapaset, säärystimet, tuubihuivi, pipo, lapsen torkkupeitto, kahdet villasukat, kaksi kaulahuivia ja villapaita. Aika hyvin siis.

Mun ihkaeka itse tekemä villapaita :)

Vuosi 2020 opetti mulle vetämään rajoja, ja että niiden vetämisestä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa. Se opetti mulle, että mä selviän vaikka en aina jaksakaan. Ja aina ei tarvitse jaksaa. Se opetti mulle, että mitään ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, ei edes kaupassa käyntiä. Se opetti mulle elämään yhä enemmän hetkessä ja jättämään suunnittelemisen. Tänä vuonna lähes jokainen suunnitelmani nimittäin kaatui... Se opetti jälleen kerran arvostamaan sitä kaikkea mitä elämässäni on ja lähipiirin merkitystä elämässäni.

Vuosi 2020 oli kaikesta huolimatta siis hyvä. Äärimmäisen raskas mutta eihän se ole synonyymi huonolle. Kiitollisin mielin suuntaan seuraavaan vuoteen ja toivon parempaa uutta vuotta ja varsinkin terveyttä ihan jokaislle! Hyvää uutta vuotta 2021 siis!

Taas pääsimme jouluun

Joululaulut soi, maha on täynnä riisipuuroa ja suussa on vielä glögin maku. Nämä ovat tämän hetken tunnelmat. Joulun alusaika on ollut tänä vuonna erilainen, mutta silti pitänyt sisällään tuttuja elementtejä. Joulukortit on kirjoitettu ja lähetetty. Joululahjat hommattu, paketoitu ja toimitettu oikeisiin osoitteisiin. Piparkakut leivottu ja tänä vuonna piparitalo onkin Rikun koppi. Joulukuusi tuotu tällä kertaa kämpässä sisälle ja koristeltu. Joululaulut soi niin radiossa, levyllä, Youtubessa kuin Spotifyissa. Glögiä juotu litrakaupalla.

Kauneimmat joululaulut ja Suvi Teräsniskan joulukonsertti kuunneltu kotisohvalta kissa kaverina ja asusteena yöpuku ja villasukat ja tukka märkänä saunan jäljiltä. Karjalanpiirakat, laatikot ja joulukakku aatoksi tehty. Nyt siis voi vaan istahtaa ja rauhoittua nauttimaan joulusta 

Tänä vuonna mulla on kolme erilaista joulukalenteria. Ensimmäinen on ihan tavallinen kuvakalenteri, jonka kummi lähetti. Toinen on kummipojan tekemä teejoulukalenteri, jossa on siis 24 teepussia, yksi jokaiselle päivälle. Kolmas on sitten Joulutarinan uudelleenlukeminen luku kerrallaan. Kirjassa on siis 24 lukua, joten yksi luku jokaiselle päivälle. Ihana tarina, en muistanutkaan.

Joulun vietän perinteiseen tapaan porukoilla perinteitä vaalien vaikka aattohartaus jää tänä vuonna välistä. Aamulla koristellaan kuusi, sitten kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään joulupuuro. Haudoilla käydään jossain vaiheessa. Illalla sitten joulusauna, jouluateria ja joululahjojen jako <3. Joulupäivän olen vielä porukoilla ja tapanina menen sitten takaisin töihin. Riku lähtee mun mukaan porukoille, kun siellä ei ole tällä kertaa koiria ja lapsia häiritsemässä. Rikukin saa siis maalaisjoulun.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin toivotan oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille! Nauttikaa yhdessäolosta <3

 

It's the most wonderful time of the year

 

Koska joulun aika on yksi suosikkiaikani vuodesta, ajattelinkin tehdä tällaisen postauksen, jossa kerron syyt siihen miksi tykkään niin paljon joulusta. Poikaystäväni kysyi viime viikolla, kun leivottiin pipareita yhdessä, että miksi joulu on mulle niin tärkeä ja sen jälkeen jäin miettimään asiaa. Joulussa on muutama sellainen juttu, mitä ei valitettavasti muulloin vuonna ole ja siksi se tekeekin siitä niin ihanan ja erikoisen.

Jouluvalot

Pimeässä Suomessa jouluvalot eivät ole kilpailun ja toisille näyttämisen syy vaan oikeasti ihan välttämättömyys. Itse laitoin ulos kausivalot jo hyvissä ajoin, koska meidän taloyhtiön pihapiiri on muuten näin talvisin erittäin pimeä. Nyt kun olen ajellut pitempää työmatkaa ja varsinkin ilta/yöaikaan olen ihaillut matkan varrella olevia jouluvaloja ja yksinkertaisesti ne kaikki on vaan tosi upeita. Lisäksi keskustojen jouluvalot tuovat omalta osaltaan joulun tunnelmaa.

Kynttilät

Liittyen hyvin paljon edelliseen, myös kynttilöiden polttaminen erityisesti jouluaikaan (vaikka voihan niitä polttaa ennen ja jälkeenkin) on itselle tunnelman luomista ja ehkä omalla tavallaan myös rauhoittumisen symboli, sillä elävän tulen kanssa ei voi riehua. Joten silloin kun poltan kynttilöitä rauhoitun sohvalle rentoutumaan.

Joulun maut

Jouluna on muutamia makuelämyksiä, joista nautin ihan älyttömästi. Nimittäin glögi ja pipari. Olen juonut jo litrakaupalla glögiä ja pipareitakin on kerran paistettu ja lisää taikinaa odottaa pakkasessa. Kumpaakin tulee joulun aikana maisteltua sen verran paljon, että oikeastaan ihan hyvä vaan että niitä syö harvemmin. Siihen makuun voisi muuten kyllästyä.

Yhdessä olo ja toisista välittäminen

Tämä on oikeasti ihan lempijuttuni joulussa! Maanviljelijöiden tyttärenä olen tottunut siihen, että työt eivät kysy aikaa ja paikkaa, mutta jouluna onneksi meilläkin on osattu rauhoittua ja ollaan yhdessä. Myös joulun alla on ihanaa muistaa läheisiä korteilla ja pienillä lahjoilla ja toimittaa niitä perille samalla vaihtaen kuulumisia. Myös se on ihanaa, että jouluna huomioidaan myös vähempiosaisia ja välitetään heistä. Minäkin lahjoitin joulupuukeräykseen lahjan yhdelle lapselle :)

 Perinteet

Joulu on mulle perinteitä. Meillä jouluaatto menee usein samalla perinteisellä kaavalla ja joulun alusajassakin on tietyt perinteet, joita vaalin. Osan olen aloittanut vasta viime vuosina, joten niistä ei ole vielä tullut täysin perinteitä, mutta yritän toteuttaa niitä jatkossakin. Osa perinteistä ei toteudu tänä vuonna koronan vuoksi, mutta vaalin niitä joita voi tänä vuonna toteuttaa.

 Ihanaa joulun odotusta kaikille ja voikaa hyvin ja pysykää terveinä! <3 

Helsingin jouluvalot viime vuonna