keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Vuosi 2020 takana

Vaiherikas vuosi 2020 vetelee viimeisiä päiviään ja on aika palata ajassa taaksepäin hetkeksi muistelemaan mitä tämä vuosi piti sisällään ja mitä se opetti meille. Vuosi 2020 oli mulle henkilökohtaisesti tosi rankka, vaikka tässä vuodessa tapahtuikin myös paljon ihania ja kivoja juttuja.

Järjestelin vuoden valokuvia ifolor-kirjaksi ja tajusin, että koronasta huolimatta tänä vuonna juhlittiin. Helmikuussa oli veljentytön ristiäiset sekä kaverin häät. Toukokuussa juhlittiin 90-vuotiasta mummoa ja kesäkuussa saatettiin isotäti haudanlepoon. Syksyllä vielä koronasta huolimatta serkku pääsi ripille. Juhlien vuosi siis.

Kaverin upea hääkakku
Reissut suuntautui Suomeen. Helmikuussa kaverin häiden johdosta nokka suuntasi kohti Etelä-Pohjanmaata ja Seinäjokea. Toukokuussa ekalla kesälomalla lomailtiin tutuissa mökkimaisemissa mutta toisella lomalla heinä-elokuun vaihteessa tutustuttiin Iisalmeen kaverin kanssa. Myös Lappeenrannan ja Imatran seutu oli kohteena tänä vuonna. Ensin kesällä kaverin luokse Lappeenrantaan ja syksyllä äitin kanssa Imatralle (kun ei Ahvenanmaalle päästykään). Syksyllä käväisin vielä Kolilla hakemassa energiaa ja mielenrauhaa.

Kolilta
Hyvin vähäkeikkainen vuosi oli, mutta niinhän se oli kaikilla. Kevättalvella ehdin käydä isän kanssa Suvi Teräsniskan konsertissa ja sitten muuten ollaankin kuunneltu striimi-keikkoja ja kulutettu suoratoistapalveluita.

Suvi Teräsniska Ihmisen Poika
Vapaa-ajalla löysin liikkumisen riemun ja rentoutumisen käsitöiden parista. Kesällä kokeilin ekaa kertaa suppailemista ja ensi kesänä on pakko päästä uudelleen. Käsitöiden parissa vierähti useampi tovi ja vuoden saldona on seuraavat tuotteet: lapaset, säärystimet, tuubihuivi, pipo, lapsen torkkupeitto, kahdet villasukat, kaksi kaulahuivia ja villapaita. Aika hyvin siis.

Mun ihkaeka itse tekemä villapaita :)
Vuosi 2020 opetti mulle vetämään rajoja, ja että niiden vetämisestä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa. Se opetti mulle, että mä selviän vaikka en aina jaksakaan. Ja aina ei tarvitse jaksaa. Se opetti mulle, että mitään ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, ei edes kaupassa käyntiä. Se opetti mulle elämään yhä enemmän hetkessä ja jättämään suunnittelemisen. Tänä vuonna lähes jokainen suunnitelmani nimittäin kaatui... Se opetti jälleen kerran arvostamaan sitä kaikkea mitä elämässäni on ja lähipiirin merkitystä elämässäni.

Vuosi 2020 oli kaikesta huolimatta siis hyvä. Äärimmäisen raskas mutta eihän se ole synonyymi huonolle. Kiitollisin mielin suuntaan seuraavaan vuoteen ja toivon parempaa uutta vuotta ja varsinkin terveyttä ihan jokaislle! Hyvää uutta vuotta 2021 siis!

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Taas pääsimme jouluun

Joululaulut soi, maha on täynnä riisipuuroa ja suussa on vielä glögin maku. Nämä ovat tämän hetken tunnelmat. Joulun alusaika on ollut tänä vuonna erilainen, mutta silti pitänyt sisällään tuttuja elementtejä. Joulukortit on kirjoitettu ja lähetetty. Joululahjat hommattu, paketoitu ja toimitettu oikeisiin osoitteisiin. Piparkakut leivottu ja tänä vuonna piparitalo onkin Rikun koppi. Joulukuusi tuotu tällä kertaa kämpässä sisälle ja koristeltu. Joululaulut soi niin radiossa, levyllä, Youtubessa kuin Spotifyissa. Glögiä juotu litrakaupalla.

Kauneimmat joululaulut ja Suvi Teräsniskan joulukonsertti kuunneltu kotisohvalta kissa kaverina ja asusteena yöpuku ja villasukat ja tukka märkänä saunan jäljiltä. Karjalanpiirakat, laatikot ja joulukakku aatoksi tehty. Nyt siis voi vaan istahtaa ja rauhoittua nauttimaan joulusta 

Tänä vuonna mulla on kolme erilaista joulukalenteria. Ensimmäinen on ihan tavallinen kuvakalenteri, jonka kummi lähetti. Toinen on kummipojan tekemä teejoulukalenteri, jossa on siis 24 teepussia, yksi jokaiselle päivälle. Kolmas on sitten Joulutarinan uudelleenlukeminen luku kerrallaan. Kirjassa on siis 24 lukua, joten yksi luku jokaiselle päivälle. Ihana tarina, en muistanutkaan.

Joulun vietän perinteiseen tapaan porukoilla perinteitä vaalien vaikka aattohartaus jää tänä vuonna välistä. Aamulla koristellaan kuusi, sitten kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään joulupuuro. Haudoilla käydään jossain vaiheessa. Illalla sitten joulusauna, jouluateria ja joululahjojen jako <3. Joulupäivän olen vielä porukoilla ja tapanina menen sitten takaisin töihin. Riku lähtee mun mukaan porukoille, kun siellä ei ole tällä kertaa koiria ja lapsia häiritsemässä. Rikukin saa siis maalaisjoulun.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin toivotan oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille! Nauttikaa yhdessäolosta <3


 

keskiviikko 9. joulukuuta 2020

It's the most wonderful time of the year

 

Koska joulun aika on yksi suosikkiaikani vuodesta, ajattelinkin tehdä tällaisen postauksen, jossa kerron syyt siihen miksi tykkään niin paljon joulusta. Poikaystäväni kysyi viime viikolla, kun leivottiin pipareita yhdessä, että miksi joulu on mulle niin tärkeä ja sen jälkeen jäin miettimään asiaa. Joulussa on muutama sellainen juttu, mitä ei valitettavasti muulloin vuonna ole ja siksi se tekeekin siitä niin ihanan ja erikoisen.

Jouluvalot

Pimeässä Suomessa jouluvalot eivät ole kilpailun ja toisille näyttämisen syy vaan oikeasti ihan välttämättömyys. Itse laitoin ulos kausivalot jo hyvissä ajoin, koska meidän taloyhtiön pihapiiri on muuten näin talvisin erittäin pimeä. Nyt kun olen ajellut pitempää työmatkaa ja varsinkin ilta/yöaikaan olen ihaillut matkan varrella olevia jouluvaloja ja yksinkertaisesti ne kaikki on vaan tosi upeita. Lisäksi keskustojen jouluvalot tuovat omalta osaltaan joulun tunnelmaa.

Kynttilät

Liittyen hyvin paljon edelliseen, myös kynttilöiden polttaminen erityisesti jouluaikaan (vaikka voihan niitä polttaa ennen ja jälkeenkin) on itselle tunnelman luomista ja ehkä omalla tavallaan myös rauhoittumisen symboli, sillä elävän tulen kanssa ei voi riehua. Joten silloin kun poltan kynttilöitä rauhoitun sohvalle rentoutumaan.

Joulun maut

Jouluna on muutamia makuelämyksiä, joista nautin ihan älyttömästi. Nimittäin glögi ja pipari. Olen juonut jo litrakaupalla glögiä ja pipareitakin on kerran paistettu ja lisää taikinaa odottaa pakkasessa. Kumpaakin tulee joulun aikana maisteltua sen verran paljon, että oikeastaan ihan hyvä vaan että niitä syö harvemmin. Siihen makuun voisi muuten kyllästyä.

Yhdessä olo ja toisista välittäminen

Tämä on oikeasti ihan lempijuttuni joulussa! Maanviljelijöiden tyttärenä olen tottunut siihen, että työt eivät kysy aikaa ja paikkaa, mutta jouluna onneksi meilläkin on osattu rauhoittua ja ollaan yhdessä. Myös joulun alla on ihanaa muistaa läheisiä korteilla ja pienillä lahjoilla ja toimittaa niitä perille samalla vaihtaen kuulumisia. Myös se on ihanaa, että jouluna huomioidaan myös vähempiosaisia ja välitetään heistä. Minäkin lahjoitin joulupuukeräykseen lahjan yhdelle lapselle :)

 Perinteet

Joulu on mulle perinteitä. Meillä jouluaatto menee usein samalla perinteisellä kaavalla ja joulun alusajassakin on tietyt perinteet, joita vaalin. Osan olen aloittanut vasta viime vuosina, joten niistä ei ole vielä tullut täysin perinteitä, mutta yritän toteuttaa niitä jatkossakin. Osa perinteistä ei toteudu tänä vuonna koronan vuoksi, mutta vaalin niitä joita voi tänä vuonna toteuttaa.

 Ihanaa joulun odotusta kaikille ja voikaa hyvin ja pysykää terveinä! <3 

Helsingin jouluvalot viime vuonna

lauantai 28. marraskuuta 2020

Elämäni pelit: Hogwarts Mystery

 Ajattelin aloittaa tällaisen sarjapostauksen, jossa esittelen tarkemmin yhtä vapaa-ajan viettotapaani. Nimittäin olen pienestä asti tykännyt peleistä tosi paljon ja vasta viime aikoina oikeastaan tajunnut, että on ihan okei olla tyttö ja silti tykätä peleistä. Isoveljellä ja serkkupojilla saattaa olla vaikutusta tähän, mutta hyvä vaan. Niistä saa paljon iloa ja ne ovat myös kehittäviä.

Koska ehkä kivempi kertoa jokaisesta minulle merkittävästä pelistä tarkemmin, niin ajattelin sitten tehdä tällaisen sarjapostauksen (ensin ajattelin mahduttaa ne kaikki samaan tekstiin) ja aloitetaan pelistä, jota pelaan tällä hetkellä aktiivisesti. Elikkä siis Hogwarts Mystery.

Kuten nimikin kertoo pelissä seikkaillaan Tylypahkassa ajassa jolloin Harry Potter on vasta lapsi, eikä siis vielä seikkaile mukana. Tästä huolimatta tutut opettajat esimerkiksi professorit Kalkaros, Dumbledore ja McGarmiva sekä Potterista muita tuttuja nimiä kuten Nymfadora Tonks, Bill ja Charlie Weasley voit löytää pelistä. Hahmosi veli on aikoinaan etsinyt Kirottuja holveja ja joutunut kadoksiin ja sinä jatkat hänen jalanjälkiään.

Pelissä on siis tarina, joka johdattelee mysteereiden pariin unohtamatta pakollisia oppitunteja, joissa opit erilaisia loitsuja, liemiä, yrttejä ja taikaeläimiä. Tämän lisäksi voit tehdä paljon muutakin:

Voit päästä korkeammalle ystävyystasolle ystäviesi kanssa juomalla kermakaljaa Kolmessa luudanvarressa, aterialla Suuressa Salissa tai pelaamalla Gobstones-peliä. Voit pelata huispausta, hommata lemmikkejä, sisustaa omaa huonettasi, harjoitella kaksintaistelua kaksintaistelukerhossa, auttaa Hagridia taikaolentojen kanssa jne. Lisäksi on erilaisia sivutarinoita, jossa voit tavata uusia ystäviä tai saada erilaisia hienoja palkintoja.

Kermakaljalla ystävän kanssa

Sitten on vielä erilaisia tapahtumia, mistä voi voittaa palkintoja. Tapahtumat voivat liittyä esimerkiksi oppitunneilla suoriutumiseen, kaksintaisteluihin, pelissä etenemiseen tai huispaukseen. Tässä pelissä on siis periaatteessa monta pientä peliä yhdessä ja niiden kautta pääsee itse elämään elämää Tylypahkassa.

 Peli on tällaisille Potterheadeille kuin minä ihan täydellinen ja olenkin koukuttunut peliin huolella! Toki osaan myös olla välillä pelaamatta ja varsinkin jos on ollut joku aikaan rajoitettu tapahtuma tai sivutarina, joka on vaatinut aktiivista pelaamista että siinä pärjää, on sen jälkeen ihan kiva hengähtää ja elää ihan oikeata elämää :D


Kaksintaistelukerho

 Pelin voi ladata siis mobiililaitteille sovelluskaupasta ja se on maksuton. Sovelluksen sisällä voi tehdä ostoja, jos haluaa ostaa esim energiaa tai timantteja, mutta rahaa peli ei muuten vaadi. Itse pelaan peliä tabletilta, jonka tein pelitabletiksi.

Tällainen oli siis ensimmäinen peliesittely ja lisää on tulossa, pysykää siis kuulolla! :)

perjantai 20. marraskuuta 2020

Arjen harmautta vastaan

Blogiin kirjoittaminen tulee näköjään mieleen aina tiettyyn aikaan kuukaudesta, kun pari viime postausta on kirjoitettu suurinpiirtein kuukausi ja kaksi sitten. Voisi ehkä kirjoitella useammin, mutta elämässä ei ole kovin paljon aiheita kirjoittaa :D

Arkeahan tää elämä tällä hetkellä on. Kuukausi sitten vaihdoin työpaikkaa ja nyt on opeteltava ajelemaan hieman pidempi matka töihin, kun elämäntilanteet on muuttunut siihen suuntaan, että uusia isoja tuulia saattaa puhallella jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Tosi mystisesti siis kirjoitin, mutta yksinkertaisesti siis parisuhde on uutena asiana työn lisäksi tällä hetkellä.

Päivät tai illat menee töissä tai sitten sohvalla istuessa joko Netflixiä katsoen, neuloen tai tabletilla pelaten. Tästä aiheesta (nimittäin pelit) olenkin vähän luonnostellut postausta. Viikottain käydään kaverin kanssa lenkillä ja aina kun työt vaan antaa myöten käyn pelaamassa sählyä. Pari kertaa oon käynyt nyt syksyllä ratsastamassa ja ajattelin tehdä siitä kuukausittaisen jutun.

Joululahjoja oon alkanut miettiä ja jotain teenkin itse. Muutenkin oon alkanut fiilistellä joulua polttaen kynttilöitä, kuunnellen joululauluja (joista Suvin ja Raskasta Joulua versiot on mun suosikkeja! Ehkä joululaulupostauskin voisi olla paikallaan?) ja viritellen ulos jouluvaloja. Ootan ensimmäistä adventtia ennen kuin laitan sisälle mitään jouluista tai alan askarrella joulukortteja.

Lyhyesti sanottuna elämääni kuuluu uuteen työpaikkaan totuttautumista, työmatka-ajelua, uusi parisuhde, vapaa-ajan juttuja ja joulujuttujen miettimistä. Perusarkea, höystettynä uusilla jutuilla, mutta ei silti mitään kummallista. Vähän ehkä kaipaisi jotain irtiottoa, mutta korona rajoittaa. Ehkä sekin vitsaus on joskus selätetty.

Kynttilöillä, kivoilla vapaa-ajan aktiviteeteillä ja joulun fiilistelyllä ehkä hyökätään arjen harmautta vastaan! Onneksi viikon päästä on kaveriporukan "pikkujoulut" elikkä kokoonnutaan muutaman kaverin kanssa päiväksi yhteen. Sitä oon kyllä odottanut kun en oo nähnyt heitä pitkään aikaan!

Nyt mä kuitenkin lähden saunan löylyihin ja sitten jos katsoisi vaikka jonkun Disney-leffan... Ihanaa perjantaita kaikille ja tsemppiä marraskuun harmaisiin!


 

keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Tee se itse

Oon aina tykännyt tehdä käsilläni paljon kaikkea ja siksi en ookaan viihtynyt kovin hyvin vuokralla kerrostaloissa, koska siellä tekeminen on hieman rajatumpaa. Vaikka toki sielläkin voi tehdä itse vaikka mitä. Edelleen asun vuokralla, mutta rivarikaksio omalla pihalla antaa mulle kuitenkin enemmän vapautta toteutella ideoita kuin kerrostaloyksiö.

Viime kesänä oli projektina entisöidä huonekalut tähän kämppään ja lopputuloksia voi käydä katsomassa tästä postauksesta. Tänä keväänä pääsin jälleen tuunaushommiin, kun tein vanhasta saunajakkarasta kukkatuolin. Sitä voi ihastella pihapostauksessa.

Ostin talvella uudet verhot ja niitä kun piti lyhentää jonkun verran niin keksin, että teen ylijäävästä kankaasta sohvatyynyjä ja pöytäliinan. Nyt mulla on olkkarin tekstiilit torkkuvilttiä lukuunottamatta samaa kuosia.

Tästä kuvasta näkee nuo mun verhot, pöytäliinan ja tyynyt
 

Lisäksi neulominen ja virkkaaminen on löytynyt pitkästä aikaa harrastuksiini takaisin. Itse asiassa nyt jo pari talvea (eli ne talvet kun en ole enää opiskellut) oon neulonut aika paljonkin. Toissatalvena tein aikuisten joululahjat itse mikä sisälsi siis yhden kaulahuivin, pipon, villasukat ja niskatyynyn. Lisäksi neuloin itselleni yhdet lapaset.

Viime talvena oli sitten vuorossa taas jälleen uudet lapaset ja samaisesta langasta tein myös tuubihuivin, pipon ja säärystimet itselleni. Joululahjaksi neuloin veljentytölle myssyn ja huivin, toiselle kummitytöistä lapaset, ja tädille virkkasin ja ompelin isoäidin neliöistä tyynyn. Nyt keväällä ja kesällä innostuin virkkaamisesta uudelleen ja tein veljentytölle peiton niistä. Nyt parin kuukauden tauon jälkeen nappasin langat kaapista ja aloin tehtailla tulevan joulun joululahjoja.

Veljentytölle isoäidin neliöistä peitto

Näiden puuhien lisäksi olen haaveillut, että joskus saisin tehtyä tilkkutäkin päiväpeitoksi ja virkkaisin vanhoista maton kuteista maton, mutta näitä projekteja pitää vielä odotella, että ne toteutan. Sitten olisi myös kiva entisöidä lisää huonekaluja ja tehdä erilaisia luovia sisustusratkaisuja, mutta tähän kämppään ei enempää pysty tekemään :D

Tällä hetkellä olen innostunut myös värittämisestä ja osasta värityskuvista on tullut omaan silmään niin hienoja, että ties vaikka jotain tauluja tai vastaavia niistä syntyisi. Musta on kivaa puuhata kaikkea tällaista ja suunnitella seuraavia projekteja ja onhan nää myös tosi rentouttavaa tekemistä ja sellaista, missä pystyy nollaamaan ajatuksensa. Erittäin sopivia vapaa-ajanvietteitä siis!

Mm. tällainen kuva on tullut väritettyä

tiistai 20. lokakuuta 2020

Säilöttiin kesä talteen!

 Nyt vihdoin ja viimein sitä säilöntäpostausta, jota lupailin varmaan jo heinäkuussa. Loppukesästä ja syksyllä on tapahtunut niin paljon kaikkea, että postailu on hieman meinannut unohtua. Pahoittelut siitä, mutta koitan tsempata jatkossa. Pari kivaa postausideaa on jo takataskussa tulevaa varten

Tänä vuonna jääkaappini, pakastimeni ja vanhempien kellari täyttyi minun osalta siis seuraavista raaka-aineista: mansikka, raparperi, vadelma, mustikka, karviainen, puna- ja mustaherukka, puolukka, omena, lanttu ja peruna. Lisäksi äidiltä tulee varmaan haettua suolakurkkuja ja kurkkusalaattia, joiden säilömisessä yleensä autan, mutta tänä vuonna se jäi välistä.

Mansikka

Mansikoita säilöin tänä vuonna kaksi viiden kilon laatikkoa. Ensimmäisestä erästä laitoin sekä pakkaseen mansikkaviipaleita, joita voi syödä esimerkiksi jogurtin kanssa, sekä kokeilin tehdä raparperien kanssa mansikka-raparperihilloa. Siitä tuli niin namia, että niitä hilloja ei ole enää kaapissa vaan söin ne jo puuron kanssa :D Toinen erä meni sitten suoraan pakkaseen.

Mansikka-raparperihillot

Raparperi

Raparperia laitoin siis mansikan joukkoon hilloon sekä laitoin niitä myös pakkaseen, jotta voi keittää talvella parit sopat tai tehdä piirakat. Äiti antoi mulla tosi hyvän raparperipiirakan ohjeen, niin eiköhän sitä tule joskus tehtyä kun tulee ikävä kesää.

Vadelma

 Tänä vuonna metsä antoi satoaan ja vattuja tuli kerättyä talven varalle. Osan laitoin yksinään pakkaseen ja toiset sekoitin mustikan kanssa.

 Mustikka

Vadelmia ja mansikoiden tapaan mustikat menivät pakkaseen odottamaan jogurttia, piirakkaa tai marjasoppaa. Osa omanaan ja osa edellä mainitusti vadelman kanssa. Vadelmien ja mustikoiden määrää en enää muista ja mutta aika paljon niitä sain!

Marjoja marjoja!

Karviainen

Tänä vuonna kokeilin tehdä ensimmäistä kertaa karviaishilloa ja ihan hyvin se onnistui. Osan meinasin syödä itse puuron kanssa ja osan varmaan annan joululahjaksi läheisille.

Punaherukka & Mustaherukka

 Punaherukkaa ja mustaherukkaa keräsin sekä äidin pensaista että isomummon entisen kotitalon puutarhasta. Niistä tehtiin sitten äidin kanssa mehua (tai äiti pääasiassa teki, mutta minä autoin). Nyt voi sitten talvella herkutella omatekoisella mehulla :)

Puolukka

Puolukoista tein viime vuoden tavoin puolukkahyytelöä, joita annan joululahjaksi. Osan syön varmaan itse joko ruoan kanssa tai jogurtin kanssa kun siihen lisää vielä kookoshiutaleita (kokeilin viime talvena kerran ja ai, että oli mun suuhun hyvää).

Omena

Omenat päätyivät kaappiini sekä omenalohkojen että -soseen muodossa. Vanhempien puutarhan omenasato oli niukanlainen, mutta onneksi sain tutuilta omenia, niin sain niitäkin pakkaseeni.

Lanttu

Tänä vuonna kokeilin kasvattaa ensimmäistä kertaa lanttuja äitin kasvimaalla ja ihan hyvin olosuhteisiin nähden ne onnistuivat. (Äidin kasvimaalla oli siis joku ongelma tänä vuonna ja melkein kaikki kesäkurpitsaa ja kurkkua lukuunottamatta epäonnistuivat). Niistä on jo pari kertaa tehnyt ruokaa, mutta pitää jättää jouluksi niin saa itse kasvatetuista lantuista tehtyä lanttulaatikkoa.

Perinteisessä perunannostossa

Peruna

Perunan suhteen en tehnyt oikeastaan muuta kuin olin mukana perunannostossa syyskuun vikana lauantaina. Perinne, josta en jää paitsi muuten kuin aivan pakosta (esimerkiksi työvuoron takia). Eikä pelkästään sen perunannoston vaan sen talkoohengen takia. Tänä vuonna sattui vielä hieno kelikin :)

 Siinäpäs oli mun säilömiset tältä vuodelta. Eiköhän noilla yksi talvi selvitetä ja onneksi kaupasta saa porkkanaa, sipulia ja punajuuria, joita nyt tänä vuonna ei valitettavasti omasta maasta tullutkaan. Jos ensi vuonna olisi sitten parempi onni niiden kanssa :) Mutta pakkasessa ja jääkaapissa riittää syötävää ja se on pääasia :D

tiistai 29. syyskuuta 2020

Syksy on saapunut luoksemme!

 Pimenevät illat, sateiset syyspäivät ja puiden väriloisto. Syksy on saapunut keskuuteemme ja vaikka kesän lämpöä ja kauneutta jääkin ikävä, on myös syksy tervetullut omien puuhiensa myötä.

Mulla on muodostunut tarve käydä aina pari kertaa vuodessa läpi tavarani ja katsoa mitä kaikkea niistä oikeasti tarvitsen ja mistä voisin luopua. Tämä juontaa juurensa ihan siihen, että olen sen verran monta muuttoa tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana, että ihan kiva pitää tavarat vain tarpeellisuudessa. Ja muutenkin en ole ihan sieltä materialistisesta päästä vaikka esimerkiksi sisustamisesta tykkään paljon.

Niinpä tänäkin syksynä olen käynyt läpi sekä varaston, vaatekaapin, että keittiön kaapit ja askartelukaapin josko niistä löytyisi jotain tarpeetonta ja ihan tarpeeksi kamaa sieltä löytyikin. Meinaankin lokakuussa vuokrata kirpparipöydän, kun jos siellä sais facebook-kirppistä paremmin tavaraa kaupaksi.

Se on siis nyt ollut yksi syksyn merkki, että on jaksanut paneutua järjestelyhommiin. Kämpässäkin tein eteisessä muutaman Pinterest-idean innoittaman ratkaisun, kun hermostuin siihen että aina oli hukassa huivit, lapaset ja hatut. Kunhan saan nuo kirpparikamat tuosta makkarin nurkasta pois, niin sit voisi sanoa että kämpässä pitäisi kaikki olla järjestyksessä. Se on vaan eri asia kauan ne siinä kestää :D

Nyt on huivit, lapaset ja hatut järjestyksessä!

Harrastusasiat on syksyisin aina ajankohtaisia ja oonkin miettinyt, että olisi kiva aloittaa joku uusi harrastus. Vuorotyö tosin sotkee tällaisia asioita paljon ja en ole mihinkään kurssille tms edes ilmoittautunut. Sählyä ajattelin vanhaan tapaan käydä pelaamassa aina kun on vapaailta vuoron aikana. Uutena juttuna olen kaavaillut kerran kuussa ratsastustunnilla käyntiä, mutta tämä nyt riippuu ihan siitä, miten mahdollisen opettajan kanssa kemiat natsaa.

Mutta toki syksy tarkoittaa sitä, että mun kesän ajanvietto jää pakostikin pois, sillä syksyllä ja talvella ei ihan puutarhaa hoideta ja satoa kerätä. Oonkin kaivanut puikot ja langat kaapista ja nyt onkin ensimmäinen sukka jo valmis. Tarkoituksena olisi tänä syksynä/talvena neuloa ainakin kolmet sukat ja tällä kertaa kokeilen jopa kuvioiden neulomista.

Pimeät ja viileät syysillat houkuttelevat ehdottomasti sohvalle viltin alle, joten fiktioharrastus pysyy. On aikaa lukea kirjoja, katsoa leffoja ja voisi yrittää etsiä jonkun uuden sarjan johon koukuttuisi niin ei tarvitsisi katsoa samoja vanhoja uudestaan ja uudestaan vaikka eihän niissä ole mitään vikaa :D

Tänä vuonna syksy tuo mukanaan myös uusia tuulia, mutta kerron niistä ehkä lisää vähän myöhemmin. Lupaamani säilöntäpostaus on tulossa, ei huolta. Nyt kuitenkin taidan pikkuhiljaa suunnitella nukkumaanmenoa. Ihania syyspäiviä kaikille!

Syksyinen kuva Savonlinnasta

sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Haaveilua

Hiljaiseloa on ollut blogin puolella, sillä henkilökohtaisessa elämässäni on ollut paljon asioita käsiteltävänä. Ehkä joskus avaudun niistä tänne, mutta en nyt. Viime postauksessa epäilin, että seuraavan kerran kirjoittelen säilöntähommista, mutta sitä postausta pitää vielä vähän odotella. Tällä kertaa nimittäin haluan kirjoittaa haaveistani.

Olen kirjoittanut aika monta postausta koskien unelmiani ja osa niistä on pysynyt samana. Osa on myös jo toteutunut ja osa ei tunnu ainakaan tällä hetkellä niin tärkeältä. Oon unelmoija ja haaveilija, mutta mistä mä haaveilen juuri nyt?

Mä haaveilen uudesta alusta. En sellaisesta uudesta alusta, mitä olen tehnyt Seinäjoelle, Amsterdamiin ja Rovaniemelle muuttaessani. Koko elämää ei siis tarvitse muuttaa ja lähteä kauas pois. Mutta haaveilen jostakin uudesta minkä kautta voisin huomata, että tähän astisella elämälläni on ollut tarkoitus.

Haaveilen edelleen Australian reissusta, jonka aion vielä jonain päivänä toteuttaa. Haaveilen Ulurusta, Sydneyn Oopperatalosta, kenguruista, australialaisista viinitiloista, upeista hiekkarannoista ja vieraasta kulttuurista. Haaveilen reissusta, jonka aikana voisin maistaa nuoruutta oikein olan takaa.

Haaveilen omakotitalosta. Vaikka tiedän, että siihen mulla ei ole vielä varaa, mutta aina voi haaveilla. Haaveilen kokonaisen talon sisustamisesta ja sen tekemisestä omanlainen (ja tietenkin jos sen hommaa toisen kanssa, niin myös hänen kädenjälkensä olisi hyvä näkyä :)). Haaveilen kirjastohuoneesta, jonka vähintään yksi seinä on kirjojen peitossa, ja omasta puutarhasta missä saa kasvattaa mitä haluaa.

 Haaveilen kesähäistä (ja ei, en ole edes kihloissa :D). Oon kattonut viime aikoina paljon Say Yes To The Dress ohjelmaa, jonka upeat hääpuvut on saanut ajattelemaan millaista itse haluaisin ja samalla myös muita häihin liittyvää. Tää hääkuume voi johtua myös siitä, että vuoden sisällä jo kaksi kavereistani on mennyt naimisiin ja pari kihloihin :D

 

 Haaveilen myös perheestä, mutta tiedän, että en olisi ihan vielä valmis siihen kaikkeen mitä lapsen tulo tarkoittaisi. Ei ennen kuin olen käynyt siellä Australiassa. Haaveilen yhteisistä perheilloista joko lautapelin tai elokuvan parissa. Haaveilen siitä tunteesta, mitä olen kuullut vanhempien tuntevan lapsiansa kohtaan.

Haaveilen myös Skotlannin reissusta. Harry Potter fanina ja uutena Outlander-sarjan katsojana ne maisemat on ihan pakko nähdä itse. Skotlanti on ehkä yksi taianomaisista ja romanttisista paikoista, mitä voin kuvitella. Ne linnat, kylät ja maasto. Oi, että toivottavasti joskus pääsee käymään siellä.


 Skotlannin lisäksi olisi kivaa päästä jossain vaiheessa elämää käymään New Yorkissa. Tämäkin tulee fanityttö ominaisuuden myötä, sillä Frendien ja How I met your mother -sarjojen suurkuluttajana tuo kaupunki on muodostunut mielenkiintoiseksi kaupungiksi ja se vaan olisi siistiä kokea ja nähdä ne paikat itse.

Näiden lisäksi haaveilen roadtripistä Norjaan ja vaellusreissuista sinne. Haaveilen kirjan kirjoittamisesta (edelleen) ja tulevaisuudessa oman yrityksen perustamisesta. Lisäksi jos oppisi lumilautailemaan, ottaisi tatuoinnin, kävisi Disneylandissa, kiertäisi Pienen karhunkierroksen, kävisi Kalajoen hiekkasärkillä...

Siinä olisikin sitten ohjenuoria jatkoon, sillä "dreams don't work, unless you do" <3

maanantai 10. elokuuta 2020

Kesäloma part 2

Tämän vuoden kesäloma on nyt sitten lusittu, ja nyt saan vielä nauttia parista vapaapäivästä ennen töihin paluuta keskiviikkona. Motivaatio työntekoon on hieman ehkä hakusessa, mutta ehkä se tästä parin päivän sisällä löytyy, toivotaan ainakin.

Kesäloma part 2 piti sisällään lomareissun Iisalmeen, jossa telttailtiin leirintäalueella kaverin kanssa. Lisäksi kierreltiin sotahistoriallisissa nähtävyyksissä, sillä Iisalmi ja Koljonvirta toimivat aikoinaan Suomen sodan (Venäjän ja Ruotsin välisen) sotatantereena. Lisäksi pörräiltiin kaupungilla ja vaihdettiin kuulumisia, sillä ollaan nähty tämän kaverin kanssa viimeeksi viime vuoden marraskuussa.

Lisäksi mökkeilin Rikun kanssa viikon verran ja tähän mökkireissuun mahtui marjastusta, verkolla kalastusta, Hurissalon kesäteatteri ja Sahanlahdessa syömässä käynti, saunomista, uimista, kirjan lukemista, päiväunia ja muuten vaan elämästä ja lomasta nauttimista.

Myös Hurissalon terassilla tuli käytyä terassivisassa ja karaokessa kummin ja sen miehen kanssa. Lisäksi pidin pari leffailtaa kotona kissan kanssa, kävin saunomassa sukulaisten mökillä kalakisojen jälkimainingeissa, kävin vanhempien luona ja vietin aikaa veljenpoikien kanssa. Lettujakin ehdin paistaa yhdessä kylätapahtumassa. Aika vähän olin loppujen lopuksi kotona, mutta paremmin pystyy latamaan akkuja ja nollaamaan pään kun vaihtaa maisemaa. Ja aika hyvin oon siinä tehtävässä onnistunut.

Muutama lomakuva vielä postausta kuvittamaan. Seuraavaksi mä varmaan postailen sitten säilöntähommista, sillä nyt on se aika vuodesta, kun kerätään ja säilötään kesä talteen. Mistä tulikin mieleen, että tää kesä on mennyt ihan älyttömän nopeasti. Mitä vanhemmaksi kasvaa, niin sitä nopeammin tuppaa tämä aika menemään.

 Mukavia elokuun päiviä kaikille! 










torstai 23. heinäkuuta 2020

Ihan pihalla

Tämän kesän ehdottomia lempijuttuja on oma piha ja siellä puuhailu. Eihän tän mun vuokrarivarin piha ole mikään jättimäinen, mutta hyvällä suunnittelulla täällä kasvaa tänä kesänä 15 eri kukkaa tai kasvia. On aika siis tehdä kierros minipuutarhassani!

Etupihalla, mihin paistaa aamuaurinko, on yhtä värien juhlaa, kun maitotonkassa on valkoinen petunia, amppelissa keltainen orvokki, ikkunalaudalla punaiset begoniat ja kukkalaatikossa siniset lobeliat. Laatikon alla olevaan penkkiin olen kylvänyt kehäkukkia, mutta saa nähdä kukkivatko ne nyt loppukesästä vai ei. Alkukesästä siinä kukki muutama tulppaani.


Siirrytään asunnon läpi takapihalle, johon paistaa näppärästi ilta-aurinko. Helteiden aikaan se oli jopa tukalan kuuma, mutta kun kelit vähän viileni siellä on mukava iltaisin lukea kirjaa terassipöydän ääressä. Helteillä menin pari kertaa aamupalalle ulos, kun siellä oli mukava keli silloin. Pöytä ja tuolit ovat Tokmannilta.

Pöydän päällä sekä vanhassa erikoislypsinkannussa on tähtisilmät, jotka eivät menestyneet aamuauringossa, joten kesken kesän piti muuttaa pihasuunnitelmia.  Nyt ne on omalla paikallaan. Lisäksi ikkunan alla roikkuu samanlaiset keltaiset orvokit kuin etupihallakin. Orvokkien ensimmäinen kukinta vaan on päättynyt postauksen julkaisuajankohtana (oon kirjoitellut tätä postausta pitkin kesää).


Halusin saada tämän pienen pihani niin kukkaloistoksi kuin mahdollista ja keväällä rantasaunaa siivotessa tajusin että saisin vanhasta saunajakkarasta ihan täydellisen kukkatuolin itselleni. Niinpä pensseli käteen ja maalaushommiin. Nyt valkoisen penkin päällä komeilee yksi ruusuliisa, kaksi  neilikkaa ja neljä begoniaa. Begoniat vaan ovat kärsineet liiasta veden saannista, joten eivät ole niin kauniisti kukkineet kuin etupihan begoniat.


Kukkapenkki on nyt heinäkuussa päässyt kukoistukseensa ja siellä kukkii samettikukat, ruiskaunokit, kuunliljat ja kukka, jonka nimeä en kuollakseni muista, kun sain sen eräältä tutulta. Loppukesän kukintaa odottaa sitten vielä syysleimu.


Lisäksi pihaltani löytyy pioni, joka kukki juhannuksen jälkeen, muratti(?), joka verhoilee toista kaidetta näppärästi ja koska hyötypuutarha on myös mun juttu niin kasvatussäkissä tomaatti, basilicaa ja tilliä. Ruukkuun kylvin salaattia ja muutamat salaatit siitä sain, mutta liika vesi rankkasateiden myötä jätti sadon aika lyhyeksi.


Tälläistä siis mun pikkupihalla ja ihanaa, kun pääsee puuhailemaan omalla pihalla. Oon äitiäkin käynyt auttamassa hänen puutarhassaan ja siellä kasvimaalla kasvaa muun muassa myös kokeena lanttua. Josko siitä sais joulun lanttulaatikkoon lantut... Mutta nyt ihanaa kesänjatkoa, mulla on vielä kaksi työpäivää ja sitten se olisi LOMA!

Kesän eka tomaatti omalta pihalta maistui!

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Kesäpuuhaa

Istun pihallani, jossa ilta-aurinko lämmittää kivasti niskaani ja kun nostan katseeni ylös näen kukkaloiston vastapäätä sekä kesästä nauttivan kissani. Hiuksissani voin haistaa tämän päiväisen savusaunan tuoksun, sillä en jaksanut kastella tukkaani ja mielessä polttelee ajatus, milloin pääsisi taas suppailemaan.

Kävin tänään vapaapäivän kunniaksi setäni mökillä ja heillä on suppilauta (sekä kajakki) joten pääsin sitten kokeilemaan sitä. Pari vuotta enemmän ja vähemmän ajatellut että tuota haluaisin kokeilla, mutta en ole jostain syystä kokeillut. Tänään sitten pääsin kokeilemaan.

Yksi toinenkin ensimmäinen kerta liittyy tähän kesään, sillä kaverin kanssa on suunniteltu telttaretki Jyväskylän leirintäalueelle ja en ole aiemmin telttaillut. Sinne on vielä kaksi viikkoa aikaa, eli toisin sanoen kaksi viikkoa kun jaksaa tehdä töitä niin sit saa lomailla parisen viikkoa.

Lomalleni olen koittanut miettiä mahdollisimman vähän etukäteen sovittua ja suunniteltua tekemistä, koska parhaimmat jutut tapahtuu melko suunnittelematta. Tämän päiväinenkin mökkikutsu tuli vahingossa kun nähtiin sedän ja hänen vaimonsa kanssa sattumalta eilen. Mutta niin parasta.

Toki hetkessä eläminen sen mahtavuudesta huolimatta on mulle melko vierasta vieläkin vaikka viimeiset vuodet olen koittanutkin sitä harjoittaa. Luonteeni on aikataulujen ja suunnitelmien varaan laskija. Mutta viimeistään tänä keväänä oon joutunut toteamaan, että suunnitelmien varaan ei voi koko elämää laskea, koska ne voi odottamattomista asioista johtuen kaatua. Ei nimittäin käyty ulkomailla ja festareilla tänä keväänä/kesänä....

Mutta sen sijaan on pitänyt sit keksiä miten nauttiin kotiseudusta ja joka vuosi saapuvasta kesästä. Oon puuhannut paljon pihalla ja aiheesta tulee postaus jahka mä sen saan jäsenneltyä ja kirjoitettua. Lappeenrannassa kävin kaverin luona toisen kaverin kanssa ja käytiin muun muassa Saimaan risteilyllä. Savonlinnassa kävin serkun luona ja mökillä oon käynyt Rikun kanssa. Hellekeleillä mä makasin läheisellä pellolla/niityllä/nurmikkoalueella viltin päällä ja luin kirjaa ja Riku pyöri hihnassa mun ympärillä. Sadepäivinä oon sitten katsellut ikisuosikkeja Maalaiskomedioita ja Olipa kerran -sarjaa Netflixistä samalla kun oon tehnyt keväällä aloittamaani käsityöprojektia.

Äitin ja isän luona oon käynyt saunomassa ja uimassa ja ollaan grillailtu siellä. Lapsuudenkavereiden kanssa nähtiin viime viikonloppuna juuri samoissa merkeissä. Muuten oonkin ollut sitten töissä. Oon jonkun verran yrittänyt kannattaa ravintoloita ja ainakin irtojäätelöä ja pehmistä eritoten oon ostanut tänä kesänä jonkun verran... Tulevan kesäloman suunnitelmissa onkin kierrellä muutamassa lähialueen kahvilassa/ravintolassa joko yksin tai kaverin kanssa riippuen kaverista pääseekö silloin lomille vai ei.

Kesäpuuhaa sitä riittää, mutta ei pidä suorittaa liikaa, kun muuten ei osaa nauttia siitä juuri käsillä olevasta hetkestä. Kauniit ja valoisat kesäillat kun ovat muisto vain, kun syksyn pimeät liian äkkiä saapuvat. Nytpä siis katse pois ruudulta ja tietokone syrjään. Sitä voi tuijotella kesälläkin :D

Suppailua

Risteilyä

Mökkeilyä
Leffailtaa

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Kesä on täällä taas!

Kesä - lämpiminen ilmoineen on saapunut ja itse asiassa keskikesän juhla juhannuskin on jo päättymäisillään, kun juhannussunnuntain ilta on koittanut. Oon pohtinut nyt alkukesänä kesäsuunnitelmia tehdessä ja lämpimistä keleistä nauttiessa, että mitä kaikkea tämä kesä pitääkään sisällään. Perinteisiä lavatansseja, kesäteattereita eikä suunniteltua festarireissua kun nyt ei tulekaan.

Lopputulokseni on tämä: nautin Suomen kesästä sen kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Saunon vanhempien rantasaunalla, käyn uimassa, syön kesänherkkuja, grillaan perheen ja kavereitten kanssa, pyöräilen, soutelen, luen kirjaa ulkoilmassa, mökkeilen, teen Suomi-reissuja kavereitten kanssa, puuhaan sekä omassa pikkupuutarhassani että autan äitiä hänen omassaan... Ja tietenkin teen töitä. Onneksi tänä kesänä on vielä kaksi viikkoa lomaa edessä (yksi viikko jo pidetty ja neljäs odottaa talven suunnitelmia), joten ei pelkkää töissä pakertamista ole tänä kesänä edessä.

Tähän mennessä olen jo itse asiassa toteuttanut kaikki muut tuossa yllä mainitussa listassa paitsi nuo Suomi-reissut. Olisi aikomusta ainakin Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa käydä Puumalan ja Mikkelin lisäksi, joissa käyntiä ei nyt lasketa kunnolla reissuiksi, koska niissä hoidellaan arkiasioita :D

Kesän lukulista on seuraava:
- John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
- Anneli Kivelä: Tasaista tahtia, Katajamäki
- Eeva Ahtisaari: Juuret ja Siivet
- Anneli Kivelä: Arkea ja juhlaa Katajamäellä
- Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla
- Kaarina Hänninen&Hillevi Valkonen: Kiitos kirjeestä rakas

Edellä mainitut kesäherkut pitävät siis sisällään irtojäätelöt, mansikat, herneet, salaatit omasta maasta samoin kuten kurkut ja tomaatit sekä raparperit sekä tietenkin grilliruoat ja muurinpohjaletut! Tällä viikolla olen nauttinut letuista jo kahdesti ja ai että ne on namia!

Koitan muistaa, jaksaa ja inspiroitua kirjoittamaan kesällä kuulumisiani blogiin, mutta mitään aikataulua en lupaa, koska koitan nauttia hetkestä mahdollisimman paljon! Ihanaa kesää kaikille!


sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Kesäloma part 1

Elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma on viimeisessä illassaan ja huomenna olisi taas paluu sorvin ääreen. Olin siis tämän kuluneen viikon kesälomalla ja viileästä kelistä ja maanantain lumisateesta huolimatta nautin täysin siemauksin. Olisi voinut olla toisenkin viikon :D

Perjantaina hemmottelin itseäni yövuorojen jälkeen jalkahieronnalla, kun nilkka ärtyi kipeäksi. Lisäksi söin kesän ekan pehmiksen. Viikonloppu meni muuten äitienpäivän vieton merkeissä, joten perheen kanssa vietettyä aikaa, ruoanlaittoa ja leipomista sekä korttien askartelua tiesi tämä.

Maanantaina hoitelin asioita ja tiistaina suuntasin Riku-kissan kanssa mökille, josta kotiuduimme eilen lauantaina. Iltapäivä meni sitten porukoilla ja illalla kävin kummien luona saunomassa hieman extemporesti äidin ja isän mukana. Tänään sitten vietin illan veljen luona ja nyt lämpeää kotona sauna ja vieressä on lasillinen viiniä.

Rento ja mukava loma oli. Hirveästi en näiden neljän seinän sisällä ollut, mutta nautin perheen kanssa vietetystä ajasta sekä mökillä olosta. Rikukin nautti vaikka kiperiltä tilanteilta ei vältytty. Sai muun muassa pelastaa puusta ja aitan alta.

Vaikka suurempia suunnitelmia lomalle vallitsevasta poikkeusajasta johtuen ei voinut suunnitella, niin nämä toiveet lomani suhteen toteutui: sauno joka ilta, jäätelön syönti, mökkeily, vähintään yhden kirjan lukeminen ja leffailta.

Loppuun vielä muutama lomatunnelmakuva mökkireissulta: