Eli siis kuten kuvasta ja otsikosta voi päätellä, tää postaus kertoo Harry Potterista, eli leikkisesti ja dramaattisesti mun elämäni rakkudesta. Mä olin kolmosella, kun mun kaveri, joka oli jo lukenut Harry Pottereita, suositteli mulle jonkun koulujutunkin takia ja niinpä mä aloin lukea niitä ja jäin heti koukkuun =)
Ei kyllä oo hetkeäkään kaduttanut. On ne sen verran hyviä =) (Oon lukenut kirjat kolme kertaa )
Hullunkurisesti eka leffa, jonka näin oli Feeniksin kilta. Olin vasta innostunut kirjoista, enkä ollut nähnyt yhtään elokuvaa, kun Feeniksin kilta tuli elokuviin. En jaksanut odottaa, joten kävin katsomassa sen ekaksi. Sen jälkeen sitten hankin aikaisemmat elokuvat ja katoin ne. Kolme viimeistä leffaa, oon käynyt katsomassa elokuvateatterissa kavereiden kanssa.
Kokoelmaani kuuluu viisi Harry Potter kirjaa ja kuusi elokuvaa. Kirjoista mulla on Viisasten kivi, Salaisuuksien kammio, Liekehtivä pikari, Feeniksin kilta ja Kuoleman varjelukset. Enää puuttuvat siis vain Azkabanin vanki ja Puoliverinen prinssi. Elokuvista mulla kaikki muut paitsi vikan leffan molemmat osat.
Julisteitakin mulla on vaikka kuinka paljon. Tällä hetkellä en oo vaan laittanut niitä seinille, kun on nyt matkailuinto päällä. Vaikka oon lukenut muitakin fantasiasarjoja ja nähnyt leffoja, niin silti en koskaan unohda Harry Potteria. Se on kuulunut mun alkunuoruuteeni (näin taiteellisesti sanottuna) merkittävänä osana. Pakko myöntää, että itkin kun Dumbelodore kuoli ja samoin kun Dobby kuoli. Ja olihan siinä haikee mieli, kun lopputekstit ilmestyivät ihan vikan leffan päätteksi. Nyt se oli ohi. Enää ei tulisi Harry Pottereita, mutta silti en koskaan unohda sitä tarinaa... =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti