Kestävä kehitys

Viime viikkoina opintoni ovat pitäneet sisällään vastuullisuutta ja kestävyyttä matkailussa. Samaan aikaan olen koittanut myydä eri kanavissa itselle tarpeettomia ja ylimääräisiä tavaroita. Ajattelinkin, että nyt voisi olla hyvä sauma kirjoitella vähän kestävästä kehityksestä, mikä on itselle melko tärkeätä, mutta jostain syystä en ole aiheesta blogiin kirjoitellut.

Aloitetaan selittämällä termi kestävä kehitys. Mitä se on? Mitä se tarkoittaa ja miten sitä määritellään? Ympäristöministeriön sivuilla kestävä kehitys määritellään seuraavalla tavalla:

"Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa"

Kestävää kehitystä tarkastellaan kolmen/neljän eri ulottuvuuden kautta. Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kaksi viimeistä mielletään monesti samaksi, joten siksi toiset puhuu kolmesta eri ja toiset neljästä ulottuvuudesta.

Ajattelin tämän blogipostauksen suhteen tarkastella omaa elämääni näistä kolmesta eri kestävän kehityksen näkökulmasta ja kuinka omassa elämässäni näin ollen kestävä kehitys tapahtuu.

1. Ekologinen kestävyys

Ympäristöministeriön mukaan kestävän kehityksen perusehtona on sekä biologisen monimuotoisuuden että ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen. Lisäksi siihen kuuluu olennaisena osana ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn pitkällä aikavälillä.

Omassa elämässäni kestävä kehitys ja etenkin ekologinen kestävyys näkyvät siinä, että meillä kierrätetään jätteet. Laitamme erikseen sekä muovi-, pahvi-, metalli-, bio- ja sekajätteen. Lisäksi kierrätämme sanomalehdet ja aikakausilehdet, mutta kehittämistä olisi vielä ihan tavallisen paperijätteen kuten kirjekuorien yms. paperien kierrättämisessä. Myös ongelmajätteet kuten patterit ja tyhjät polttimot kierrätämme.

Ekologinen kestävyys näkyy myös siinä, että koitan myydä minulle tarpeettomat vaatteet kirpputorilla. Ostan myös jonkin verran vaatteita kirpputorilta mutta tässä on vielä kehitettävää. Aika paljon kyllä saan vaatteita tutuilta ja nyt pari viikkoa sitten sain kasan uusia vaatteita, jotka olivat käytettyjä mutta minulle uusia.

Myös paikallisten tuotteiden ja itse ruoan kasvattaminen on asioita, joita huomioin arjessa. Viime aikoina paikallisuus on ehkä hieman heikentynyt kauppakassissa, sillä välillä on ikävä kyllä joutunut vertailemaan hintoja ja ottamaan sen halvemman. Kuitenkin koitan ostaa vähintäänkin suomalaista, jos en ihan lähituottajilta pystykään ostamaan.

Kun kevät ja kesä tulee, pistän parvekkeelle pystyyn parvekepuutarhan, jossa olen suunnitellut kasvattavani yrttejä ynnä muuta. Talven marjat taas kerään itse luonnosta. Ruoan suhteen olen muutenkin aika tarkka, sillä en halua heittää ruokaa hukkaan. Tästä syystä käytänkin jääkaapin hyvin tyhjäksi ja moni voisi sanoa, että siellä ei ole muka enää mitään syötävää, mutta silti saatan loihtia herkullisen aterian. 

2. Taloudellinen kestävyys

Tässä osiossa on itselläni vielä paljon kehittämisen varaa. Taloudellinen kestävyyshän määritellään kasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen ja joka on sekä sisällöltään ja laadultaan tasapainoista.

Yksilön tasollahan tämä tarkoittaa siis omasta mielestäni sitä, että ei eletä yli omien varojen, osteta tavaroita luotolle tai velkaannuta ylipäätään. Minun on pakko myöntää, että vaikka en vingutakaan jatkuvasti luottokorttia, niin tulee sillä silti ostettua välillä esimerkiksi keikkalippuja. Tässä kuitenkin haluan kehittyä ja olen ottanut sen yhdeksi tavoitteeksi elämässäni.

3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeistä on, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen. 

Tähän kestävän kehityksen osa-alueeseen omassa elämässäni näkyy se, että olen ollut jo muutaman vuoden ajan kuukausilahjoittaja Suomen Lähetysseuralle. Tämäkin on tosin katkolla ollut hetken, mutta kokoaikaisiin palkkatöihin palattuani aion jatkaa kuukausilahjoittajana. Summa ei ole kovin suuri, mutta pienistä puroista ne meretkin kasvaa tai jotenkin niin.

Lisätietoa kestävästä kehityksestä sekä tämän postauksen lähdemateriaalin löydät: Ympäristöministeriö - Mitä on kestävä kehitys?