Throwback

Hellurei! Mulla on viime päivinä ollut jotenkin kauhean ontto olo. Tai en tiiä onko ontto oikea sana, mutta sellainen olo, että mä haluan takaisin kaikki ihanat hetket ja ihmiset ja muistot. Mutta en kaikkia mahdollisia mitä mulle on tapahtunut. Vaan viime kesän ja kielimatkan. Niin, mä haluan takaisin Englantiin...

 En oikein tiedä mistä tää alko. Tai siis on mulla ollu nyt sellaisia flashbackeja, kun muistan jonkun pienen jutun sieltä matkalta, mutta ei tällasta kunnon kaipuuta takaisin. Ja tietenkin oon miettinyt meidän ryhmäläisia kun oon nähnyt niistä kuvia tms. juttuja tuolla sosiaalisen median puolella.. :D mutta jotenkin nuo kaikki yhdessä ja kirjoitusten ajatteleminen ehkäpä myös saivat mut kaipaamaan tuonne takaisin.

En oikein tiedä miten tätä pitäis lievittää niin saatte nyt lisää kuvia matkalta ja hieman tarkempaa kertomista matkamme joistakin hetkistä :)

 Tää kuva on otettu Brighton Pieriltä, jossa olimme viettämässä ensimmäisenä lauantaina pienemmällä porukalla aikaa. Pelailtiin kolikkopelejä semmoisessa "casinossa" mikä oli siellä tai oikeastaan lähinnä katottiin kun yks meidän ryhmäläinen pelas niitä ja menetti kaikki pencyn-kolikkonsa. Ja sitten käytiin katsomassa rannalla, kun kaksi meidän ryhmän tyttöä hyppäsi sellaisesta narutrampoliini systeemistä.

Tää kuva on kun käyttin juomassa (mun syntymäpäivänä) Cream Tea sellaisessa teepaikassa. Pakko sanoa, että odotin että se tee olis jotenkin eri makuista, mutta se oli ihan samanmakuista kuin Suomessakin. Mutta en ollut aiemmin syönyt skonsseja ja me syötiin tuon teen kanssa niitä, niin tulipahan maistettua niitäkin.

Tässä kuvassa on meidän isäntäperheen talo. Ja oonkin teille täällä jo maininnut vissiin pariinkin otteeseen että oli oikein ihana isäntäperhe ja mulla on aina välillä ikävä niitä, kun ne oli niin ihania. Mutta voisin kertoa teille yhdestä hauskasta sattumuksesta tän meidän isäntäperheen kanssa. Tosiaan me ei aluksi oikein osattu kulkea noilla busseilla ja pariin kertaan "eksyttiin". No eräällä kerralla ajateltiin, että kokeillaan yhtä bussia, jolla meidän kurssin pojat ja muutama tyttö sano pääsevänsä kotiin ja ne asui matkan varrella meille. No se bussi kääntykin jonnekin ihan eri paikkaan ja meidän piti nousta siitä kyydistä pois. Mentiin sitten läheiselle pysäkille oottaa oikeata bussia ja kun mentiin sinne sisään, huomattin meidän isäntäperheen isän olevan siinä kyydissä, kun se oli käynyt katsomassa jalkapalloa. Oli siinä sitten nauraen selittämistä, ettei me tällä kertaa eksytty, ettei se olisi taas piikitellyt meitä siitä :D

Tää kuva on taas Brightonissa olevasta Sealife-centrestä, jossa käytiin kanssa. Siellä oli vaikka minkälaisia kaloja ja sun muita matelijoita ja vastaavia. Meillä oli tehtävänä siellä ottaa sellaisissa ryhmissä mahdollisimman taiteellisia kuvia ja tuo yllä oleva kuva oli varmaan mun kuvista paras. Siinä on kaksi Nemo-kalaa :3

Tässä kuvassa mä oon Oxfordin yliopistolla, jonka ruokasalista on saatu idea ja inspiraatio tohon Harry Potterissa kuvattuun Suureen saliin. Tietenkään niitä elokuvia ei ole kuvattu tuolla ja se on leffoissa paljon suurempi, mutta se idea on lähtöisin tuolta. Samoin pari muutakin pientä paikkaa/yksityiskohtaa löytyi sieltä, jotka voi bongata Pottereista :)

Ylläoleva kuva on otettu Country Park Seven Sistersiltä, eli siellä oli tollasia valkoisia jyrkänteitä meren äärellä ja vihreätä nurmikkoa, jota pitkin sitten käveltiin. Tuoltakin retkeltä on yksi hauska tarina kerrottavana (tai en tiedä, onks ne teistä hauskoja..) Me käveltiin tuolla jyrkänteiden luona ja sitten osa meistä ei enää jaksanut kävellä ja meidän liiderit sanoi, että voi jäädä kattoo maisemia ja syömään, jos ei halua mennä sinne perälle asti. Ja no mun lisäksi kolme tyttöä ja sen yhen tytön poikaystävä sitten jäätiin sinne yhelle niistä jyrkänteistä ja levitettiin pyyhkeemme (luultiin, että mennään uimaan, mutta ei me mentykään, niin siksi oli pyyhkeet mukana) siihen rinteelle ja käytiin nukkumaan. Ja siellä me sitten nukuttiin vaikka ihmisiä meni ohi :D

Tää kuva on otettu paluumatkalla kotiin, kun tultiin Pariisin kautta takaisin Suomeen. Ja niin yksi unelma toteutettu, kun oon käynyt Pariisissa ja nähnyt Eiffelin :) Kiivettiin kolmen muun meidän ryhmäläisen kanssa portaita pitkin sinne kakkoskerrokseen sellaisessa 30 asteen helteessä.. Kyllä maittoi vesi sen jälkeen, kun pääsi alas. Olin tietenkin unohtanut vesipullon hotellille, joten piti maksaa viisi euroa litrasta vettä, etten olisi kärsinyt nestehukasta ja jopa pyörtynyt. Mutta se piti vielä sanoa, että meillä meni jonotuksessa, kiipeämisessä ylös, kuvien otossa ja takaisin tulossa vain 50 minuuttia, joten ei kestänyt edes kauan. Ja kaikki oli todellakin enemmän kuin sen ja 4 euron arvoista!

Noniin nyt on vähän helpottunut tämä kaipuu tuonne, kun kertoi teille hieman yksityiskohtia ja hauskoja hetkiä. Tietenkin tehtiin paljon enemmän ja oli enemmänkin mieleenpainuvia hetkiä, mutta nyt kerroin muutaman. Voi olla, että joskus taas ikävän iskiessä tuun tänne kertoilemaan lisää ja laittamaan kuvia, mutta nyt on pakko taas lukea kirjoituksiin.. moi!