Memories, can you stay with me forever?

Kun ikävä iskee hetkiin parhaisiin,

paras keino on vaan purkaa se pois.

Muistella ja palata niihin hetkiin ihaniin

ja kuvitella kuin vielä se aika ois.

Saksa 2013

Unelma onnesta 2013

Kielimatka 2014

Wanhat 2014

Ripari 2011

Ylläs 2011

Konfirmoitu 2011

Pariisi 2014

Kielimatka 2014

Syvälähti 2014

Kielimatka 2014

Virgo 2014

Joo muhun iski joku ihme muisto-vimma,niin tulin jakaa teille kuvia sellaisista hetkistä ja tapahtumista, jotka haluan muistaa, että voin kertoo niitä eteenpäin mun lapsille ja lapsenlapsille (jos tulen niitä joskus saamaan). Ja se muuten on totta, että lukio on elämän parasta aikaa (jostain olen kuullut tämän lauseen, sillä puolia noista tapahtumista ei olisi tapahtunut, jos en olisi mennyt lukioon.. Ensi syksynä se on sitten täysin uudet kuviot, jos lykästää ;) Mut ehkä keskitytään nyt tähän hetkeen :)

Throwback

Hellurei! Mulla on viime päivinä ollut jotenkin kauhean ontto olo. Tai en tiiä onko ontto oikea sana, mutta sellainen olo, että mä haluan takaisin kaikki ihanat hetket ja ihmiset ja muistot. Mutta en kaikkia mahdollisia mitä mulle on tapahtunut. Vaan viime kesän ja kielimatkan. Niin, mä haluan takaisin Englantiin...

 En oikein tiedä mistä tää alko. Tai siis on mulla ollu nyt sellaisia flashbackeja, kun muistan jonkun pienen jutun sieltä matkalta, mutta ei tällasta kunnon kaipuuta takaisin. Ja tietenkin oon miettinyt meidän ryhmäläisia kun oon nähnyt niistä kuvia tms. juttuja tuolla sosiaalisen median puolella.. :D mutta jotenkin nuo kaikki yhdessä ja kirjoitusten ajatteleminen ehkäpä myös saivat mut kaipaamaan tuonne takaisin.

En oikein tiedä miten tätä pitäis lievittää niin saatte nyt lisää kuvia matkalta ja hieman tarkempaa kertomista matkamme joistakin hetkistä :)

 Tää kuva on otettu Brighton Pieriltä, jossa olimme viettämässä ensimmäisenä lauantaina pienemmällä porukalla aikaa. Pelailtiin kolikkopelejä semmoisessa "casinossa" mikä oli siellä tai oikeastaan lähinnä katottiin kun yks meidän ryhmäläinen pelas niitä ja menetti kaikki pencyn-kolikkonsa. Ja sitten käytiin katsomassa rannalla, kun kaksi meidän ryhmän tyttöä hyppäsi sellaisesta narutrampoliini systeemistä.

Tää kuva on kun käyttin juomassa (mun syntymäpäivänä) Cream Tea sellaisessa teepaikassa. Pakko sanoa, että odotin että se tee olis jotenkin eri makuista, mutta se oli ihan samanmakuista kuin Suomessakin. Mutta en ollut aiemmin syönyt skonsseja ja me syötiin tuon teen kanssa niitä, niin tulipahan maistettua niitäkin.

Tässä kuvassa on meidän isäntäperheen talo. Ja oonkin teille täällä jo maininnut vissiin pariinkin otteeseen että oli oikein ihana isäntäperhe ja mulla on aina välillä ikävä niitä, kun ne oli niin ihania. Mutta voisin kertoa teille yhdestä hauskasta sattumuksesta tän meidän isäntäperheen kanssa. Tosiaan me ei aluksi oikein osattu kulkea noilla busseilla ja pariin kertaan "eksyttiin". No eräällä kerralla ajateltiin, että kokeillaan yhtä bussia, jolla meidän kurssin pojat ja muutama tyttö sano pääsevänsä kotiin ja ne asui matkan varrella meille. No se bussi kääntykin jonnekin ihan eri paikkaan ja meidän piti nousta siitä kyydistä pois. Mentiin sitten läheiselle pysäkille oottaa oikeata bussia ja kun mentiin sinne sisään, huomattin meidän isäntäperheen isän olevan siinä kyydissä, kun se oli käynyt katsomassa jalkapalloa. Oli siinä sitten nauraen selittämistä, ettei me tällä kertaa eksytty, ettei se olisi taas piikitellyt meitä siitä :D

Tää kuva on taas Brightonissa olevasta Sealife-centrestä, jossa käytiin kanssa. Siellä oli vaikka minkälaisia kaloja ja sun muita matelijoita ja vastaavia. Meillä oli tehtävänä siellä ottaa sellaisissa ryhmissä mahdollisimman taiteellisia kuvia ja tuo yllä oleva kuva oli varmaan mun kuvista paras. Siinä on kaksi Nemo-kalaa :3

Tässä kuvassa mä oon Oxfordin yliopistolla, jonka ruokasalista on saatu idea ja inspiraatio tohon Harry Potterissa kuvattuun Suureen saliin. Tietenkään niitä elokuvia ei ole kuvattu tuolla ja se on leffoissa paljon suurempi, mutta se idea on lähtöisin tuolta. Samoin pari muutakin pientä paikkaa/yksityiskohtaa löytyi sieltä, jotka voi bongata Pottereista :)

Ylläoleva kuva on otettu Country Park Seven Sistersiltä, eli siellä oli tollasia valkoisia jyrkänteitä meren äärellä ja vihreätä nurmikkoa, jota pitkin sitten käveltiin. Tuoltakin retkeltä on yksi hauska tarina kerrottavana (tai en tiedä, onks ne teistä hauskoja..) Me käveltiin tuolla jyrkänteiden luona ja sitten osa meistä ei enää jaksanut kävellä ja meidän liiderit sanoi, että voi jäädä kattoo maisemia ja syömään, jos ei halua mennä sinne perälle asti. Ja no mun lisäksi kolme tyttöä ja sen yhen tytön poikaystävä sitten jäätiin sinne yhelle niistä jyrkänteistä ja levitettiin pyyhkeemme (luultiin, että mennään uimaan, mutta ei me mentykään, niin siksi oli pyyhkeet mukana) siihen rinteelle ja käytiin nukkumaan. Ja siellä me sitten nukuttiin vaikka ihmisiä meni ohi :D

Tää kuva on otettu paluumatkalla kotiin, kun tultiin Pariisin kautta takaisin Suomeen. Ja niin yksi unelma toteutettu, kun oon käynyt Pariisissa ja nähnyt Eiffelin :) Kiivettiin kolmen muun meidän ryhmäläisen kanssa portaita pitkin sinne kakkoskerrokseen sellaisessa 30 asteen helteessä.. Kyllä maittoi vesi sen jälkeen, kun pääsi alas. Olin tietenkin unohtanut vesipullon hotellille, joten piti maksaa viisi euroa litrasta vettä, etten olisi kärsinyt nestehukasta ja jopa pyörtynyt. Mutta se piti vielä sanoa, että meillä meni jonotuksessa, kiipeämisessä ylös, kuvien otossa ja takaisin tulossa vain 50 minuuttia, joten ei kestänyt edes kauan. Ja kaikki oli todellakin enemmän kuin sen ja 4 euron arvoista!

Noniin nyt on vähän helpottunut tämä kaipuu tuonne, kun kertoi teille hieman yksityiskohtia ja hauskoja hetkiä. Tietenkin tehtiin paljon enemmän ja oli enemmänkin mieleenpainuvia hetkiä, mutta nyt kerroin muutaman. Voi olla, että joskus taas ikävän iskiessä tuun tänne kertoilemaan lisää ja laittamaan kuvia, mutta nyt on pakko taas lukea kirjoituksiin.. moi!

Tunnelmia kielimatkasta!

Moikka! Alkuun heti pahoittelut, että en ole postannut. Tosiaan tuossa reilu viikko sitten kotiuduin Englannista ja kiirettä on sen jälkeen pitänyt. Lauantaina (5.7) oli Juva Rokkaa, jossa näki kavereita ja heti seuraavalla viikolla aloitin työt apsilla. Viime viikkoon mahtui myös autokoulua ja viikonloppuna käytiin Puumalassa mökillä, kun tädillä oli synttärit. Oli oikein mukavat juhlat, oli niin hauska ilta ja ihana oli nähdä tuttuja ja sukulaisia oikeasti pitkästä aikaa.

Mutta en jaarittele enempää tästä Suomen elämästäni, vaan vihdoin ja viimein kerron teille tunnelmia ja ajatuksia tuosta neljä viikkoisesta tuolla Englannin auringon alla. Jotainhan mä olen teille tänne jo kertoilutkin, mutta voisin kertoilla vielä lisää.

Aluksi voisin vaikka mainita että sattui ihan loistavat säät meille, sillä sen neljän viikon aikana tuolla oli vain kolme sateista päivää ja nekään ei ollut kokonaan sateiset vaan lähinnä sellaiset sadekuurot. Ja lämmintä siellä oli keskimäärin 20 astetta per päivä. Tietenkin oli hieman viileämpiä ja sitten taas lämpimämpiä päiviä. Mutta suurin piirtein tuon verran asteita siellä oli.

Oon jo kertoillut teille noista mitä ollaan siellä tehty, joten niistä en jaksa enempää kertoilla, sillä me tehtii siellä niin paljon kaikkea, että siinä menis ikuisuus jos yrittäisin kertoa kaiken (en tiedä edes muistaisinko ihan kaikkea... :D) mutta paljon oli siis kaikkea tekemistä siellä ja koko ajan piti olla jossain. Tai siltä se ainakin tuntui, mutta eihän tuo mitään, ei aika ainakaan käynyt pitkäksi.

Meidän liiderit oli ihania ja pidin etenkin meidän paikallisista liidereistä (meillä oli ekat kaks viikkoa yksi Amy ja sitten seuraavat kaks viikkoa David). Lisäksi isäntäperhe oli aivan ihana ja mulla on ikävä niitä. Siellä oli tosi mukavaa olla. Samoin meidän porukka oli ihan älyttömän hyvä ja oon niin onnellinen, että alkupeloista ja ennakkokäsityksistä huolimatta kaikki oli tosi mukavia ja ihania ihmisiä ja sain uusia kavereita. Joitakin ei varmaan enää nähdä koskaan, mutta toisia taas varmasti nähdään (ainakin jos se on musta kiinni :D)

Nyt kun olen kehunut hirveästi kaikkea, niin voisin kirjoittaa hieman negatiivisempää tekstiä. Oli siis tosi mukava ja ihana matka ja tykkäsin tosi paljon, mutta muutama sellainen miinus löytyi, jotka haluan jakaa teille, ihan vaan sen takia, että en nyt anna mitään ylikiittelevää tekstiä. Ensimmäinen tällainen huono homma oli se, että siellä paikan päällä piti yllättävän paljon maksaa aktiiviteettejä itse eli ne ei kuulunutkaan siihen meidän jo maksamaan hintaan. Tämä ei tosin minua haitannut, sillä olin varannut runsaasti rahaa mukaan, mutta toisia se haittasi aika paljon.

Toinen tällainen hieman isompi miinus oli se, että mä olin ilmoittatunut abikurssille ja odotin lupauksien mukaan, että pystyn hyvin tuolla kurssilla treenaamaan kirjoituksia varten, sillä meille luvattiin lukion opettaja. No selvisikin että meidän opettajamme tuolla Brightonissa oli 5-luokan opettaja ja hänellä ei ollut kokemusta lukiolaisille opettamisesta, joten en saanut läheskään niin paljon kurssista irti kuin halusin. Opettajamme oli kuitenkin ihmisenä hyvin ihana ja jos olisin ilmoittaunut ja lähtenyt classic-kurssille hän olisi ollut loistava opettaja siellä kurssilla.

Sitten kolmas miinus oli se, että kun matkaamme sisältyi Pariisin matka ja yövyimme siellä hotellissa, niin tämä hotelli ei ollut mielestäni edes hotelliä nähnytkään. Ensinnäkin se oli semmoisella alueella, jossa oli katutappeluita ja katuhuoria. Lisäksi siellä ei ollut kunnollista aamupalaa, ainakaan sellaista aamupalaa, mitä hotellilta odotetaan vaan lähinnä sellainen asuntola aamiainen. Kolmas miinus hotelllissa oli vielä että sieltä ei löytyny näitä shampoita ja hoitoaineita. Tämä haittasi siinä mielessä, että olin jättänyt omani Englantiin, sillä ne olisi painanut liikaa matkalaukussa.

Mutta noista miinuspuolista huolimatta oli ihana ja mukava matka, ja kyllä omasta mielestäni voin suositella muillekin EF:n kielimatkoja, kannattaa vaan varautua siihen, että kaikki ei ehkä ole niin täydellistä kuin annetaan olettaa. Mutta minä ainakin vietin ikimuistoisen kuukauden ja hankin rutkasti lisää ihania kokemuksia! Oon onnellinen, että uskalsin lähteä :)

Ps. Megapitkä postaus, mutta oli niin paljon asiaa.. toivottavasti jaksatte lukea :)

Eighteen and greetings from England!

Hellurei ja hellät tunteet! Kielimatka alkaa vedellä viimeistä viikkoaan ja takana on hurjasti uusia ihania muistoja ja hetkiä. Voisinkin hieman kertoilla teille mitä kaikkea on tullut touhuttua täällä. Ja edelleenkin kuvat saatte sitten kun pääsen Suomeen ja saan kuvat ladattua koneelle.

No niin elikkä ollaan käyty 4 kertaa Lontoossa tän matkan aikana. Eka käytiin kiertelee nähtävyyksiä (taisikin jo mainita teille siitä..) ja sit tokalla kerralla käytiin National History museossa ja London Eyessa. Kahdella viimeisellä kerralla ollaan käyty shoppailemassa Oxford Streetillä. Tänään käytiin myös liiderin ja parin muun tytön kanssa King's Crossin asemalla ja arvaatte varmaan miks siellä.. :D tää tyttö löysi taivaansa...

Sitten ollaan käyty muissa näissä läheisissä paikoissa kuten Portsmouthissa, Eastbournessa, Seven Sistersillä ja Lewesissä. Kaikissa on ollut ihan mukavaa, mutta eniten oon tykännyt Lontoosta. Aktiviteetit on ollu kans mukavia mm. keilaamista, vaahtokarkkejen paistamista rannalla, valokuvakilpailua, musikaalia ja leffoja. Mukavaa on siis riittänyt.

Vielä loppuun voisin mainita, että oli ikimuistoinen  ja mukava 18-vuotissyntymäpäivä. Mulla oli siis torstaina synttärit ja saavutin tämän täysi-ikäisyyden. Päivän ohjelma oli seuraavanlainen: aamulla koulua (jippii...), iltapäivällä Cream Tea ja sen jälkeen porukalla rannalle istumaan ja syömään. Tämän jälkeen hengailua kaupungilla pienemmällä porukalla ja ilta-aktiviteettina graffittien metsästystä vesisateessa. Illalla vielä herkullisen suklaakakun syömistä.

Mutta sellaisia kuulumisia täältä, kerron sitten enemmän kun pääsen Suomeen ja saan laitettua kuvia. Ens viikolla on siis vielä muutama päivä täällä Brightonissa ja siitä muutamaksi päiväksi Pariisiin, jota kautta kotiin perheen ja kavereiden luo... Mut ensin pitää nauttia näistä viimeisistä päivistä!! :)

Kuulumisia Brightonista!

Moikka täältä Brightonista! Aattelin kertoa teille hieman kuulumisia täältä, vaikka valitettavasti kuvia ei ole vielä, sillä kirjoitan huonekaverini tabletilta tätä ja kuvat on kamerassa ja puhelimessa... Mutta saatte niitä ihan takuuvarmalla sitten myöhemmin, kun pääsen kotiin.

Tosiaan majoitun kahden muun suomalaisen kanssa tällaisessa tosi mukavassa uusioperheessä. Perheen äidillä on siis kaks poikaa, joista toinen on 8-vuotias ja toinen on puolitoista vuotta. Pojilla on eri isät ja tämä perheen isä on siis tän nuoremman pojan isän. Pojat on älyttömän söpöjä ja mukavia ja samoin vanhemmat.

Meidän porukka on tosi mukava ja tullaan hyvin toimeen. Oon saanut uusia kavereita ja juttua on riittänyt. Oon itse asiassa jutellut kaikkien kurssilaisten kanssa. Meitä on meidän porukassa 17 ja musta se on just sopiva määrä. Liideritkin on mukavia ja varsinkin paikallinen liideri Amy on älyttömän ihana ja mukava.

Mitäs me ollaan tehty? No näistä oppitunneista mitä meillä on ollut, en jaksa kertoa. Kerron myöhemmin niistä sitten. Mutta ollaan siis käyty Lontoossa kiertelee nähtävyyksiä ja oli siistiä nähdä ne kaikki. Samoin käytiin leffassa katsomassa 22 jump street ja oli erittäin hauska leffa. Tänään oltiin Eastbournessa shoppailemassa. Lisää kerron myöhemmin, mut nyt meen nukkuu.. Moi!!

Lähtö lähenee...

Moikka pitkästä aikaa! Nyt on takana läpi mennyt teoriakoe, vaihtelevalla menestyksellä mennyt koeviikko, kummipojan synttärit, perjantain kevätretki, toinen vuosi lukiossa, työntäyteinen loman eka viikonloppu ja eilinen lintsin retki. Aika on mennyt siivillä, pakko myöntää. En oikein kunnolla tajua, että kahden päivän päästä mä istun lentokoneessa lentämässä kohti Englantia ja Brightonia ja kuukauden ja päivän päästä mä oon tulossa takas... Jännää!

Oon mielestäni jo melko hyvin valmistautunut tulevaan matkaan. Mulla on ollut lista mukaan otettavista tavaroista jo varmaan pari viikkoa ja viikonloppuna pesin kaikki tarvittavat vaatteet, jotka oli likaisena. Matkalaukku on jo puoliksi pakattu, mutta pitäis pakata vielä loput tavaratkin ja katsoa onko varmasti kaikki tarpeellinen ostettu ja hankittu.

Varmaan ajattelette mielessänne, kun luette tätä mun tekstiä, että jännittääkö mua. Ja todellakin jännittää. Tiedän vaan omasta kokemuksesta, että kun mä jännitän jotain asiaa todella paljon ja ajattelen sitä koko ajan, niin mä en pysty tekee yhtään mitään. Joten oon yrittänyt lieventää tätä jännitystä katsomalla Youtubesta mun lempi elokuvien ja sarjoja klippejä ja kuunnelleen jotain 90-luvun musiikkia ja tehden jotain pieniä hommia kotona. Ajatukset on pitänyt olla aina kaikkialla muualla paitsi ei tulevassa matkassa, ettei jännitys menisi yli :D

Mutta nyt kun kirjoitan tätä tekstiä teille, niin mun on pakostakin ajateltava tuota matkaa, ja on kyllä sellainen tunne, että mä haluan jo olla siellä ja tehdä niitä kaikkia kivoja juttuja mitä meille tiedossa. Nimittäin muun muassa Lontoon reissu, kokonainen päivä Oxfordissa ja kokonainen päivä Thorpe Parkissa. Jännittää myös nähdä oma isäntäperhe, liideri ja muut samalle kurssille tulijat. Ja vähän huolettaa oma englanninkielen taito ja se, että miten mä tuun pärjäämään... Mutta en aio perua (en ees voi) joten sinne mennään pärjäsi siellä tai ei :D

Mutta nyt kutsuu vielä miljoona muuta hommaa mitkä pitää tehdä tänään (no ei niitä miljoonaa kyllä ole..), joten minäpä tästä lähden tekemään niitä. Näkyillään seuraavan kerran viimeistään heinäkuussa, kun tuun takas ja kerron kuulumisia. Mutta voi olla, että kirjoittelen sielläkin välillä tänne.. En kyllä osaa luvata mitään, mutta see you later alligater!

Brighton via Paris

Moi! Täällä blogin puolella on ollut hiljaista, kun on ollut niin paljon kaikkea ja oikeasti ei oo riittänyt aikaa postailuun ja blogiin. Nyt ajattelin tulla kuitenkaan paljastamaan teille vihdoin ja viimein mun ensi kesän suunnitelmani, josta olen välillä täällä ohimennen maininut ja minkä monet teistä varmaan tietää "oikeasta elämästäni". Olen siis lähdössä ensi kesänä 4 viikoksi kielimatkalle Brightoniin ja ajattelin tulla hieman kertoilemaan tästä kohta toteutuneesta unelmastani.

Joskus muutama vuosi sitten eräät mun tutut lähti kielimatkalle Englantiin ja ne päivitti Facebookiin kuvia. Ajattelin silloin, että olisi ihan älyttömän kiva itekin päästä joskus, mutta se oli silloin vasta melko pieni ajatus. Sitten kaks vuotta sitten mun yks hieman tutumpi tuttu lähti kans kielimatkalle Amerikkaan ja mulla heräsi tuo toive uudelleen. Lisäksi Demin välissä tulleita EF-kielimatkaesitteitä selailleena päätin toteuttaa unelmani. Päätin säästää siis siitä lähtien rahaa mun toiselle tilille ja viime kesän kesätyörahojen ansiosta sinne viimein kertyi tarvittava summa. Eli olen itse maksanut koko kielimatkan ihan itse tienaamilla rahoillani.

Ihan aluksi oli tarkoitus lähteä Torquayhin (jotenkin noin se kirjoitetaan), mutta tälle kohteelle ei ollut ABI-kurssia, jonne siis ehdottomasti halusin kirjoitusten takia. Valitsin siis Brightonin kielikurssin heinäkuulle, mutta tässä tammi-helmikuun vaihteessa sain tietää, että sille matkalle ei tullut tarpeeksi lähtijöitä, joten mun matka siirtyi kuukautta aikaisemmaksi... Ja tämän vuoksi siis 18-vuotissyntymäpäiväni ei ole aivan sellainen kuin luulin vielä kaksi kuukautta sitten. Olen siis tuolla Englannissa, kun saavutan täysi-ikäisyyden. Mutta en valita :)

Kurssini on siis ABI-kurssi, jossa valmennetaan yo-kirjoituksia varten, joten saan tästä matkasta moninkertaisen hyödyn; pääsen toteuttamaan unelmani, pääsen käymään ulkomailla, pitämään hauskaa, saamaan uusia ystäviä, oppimaan paremmin kieltä ja saan treenattua kirjoituksiin paremmin kuin kotona saisin treenattua. Majoitun isäntäperheessä, vielä en tosin tiedä millainen perhe on ja kenen kanssa siellä majailen, mutta eiköhän sekin tässä ajan myötä selviä. Ja kielimatka on siis EF:n järjestämä.

Ja tosiaan kuten otsikkokin paljastaa, pääsen myös kesällä käymään unelmakaupungissani nimittäin Pariisissa ja näkemään sen upean Eiffel-tornin, jonka olen halunnut koko pienen elämäni nähdä. Alkuperäisellä matkallani ei ollut mahdollista valita Pariisin vierailua, joten tämähän meni paremmin kuin hyvin, kun saan toteutettua kaksi unelmaani. Kaverini, joka on käynyt Pariisissa, on hehkuttanut mulle kaupunkia ja olen niin onnellinen (tosin ilman niitä hehkutuksiakin), että pääsen kokemaan itse millaista tuolla Ranskan pääkaupungissa on!

Odotan kyllä ensi kesää todella innolla! En vielä pysty käsittämään, että se on oikeasti tapahtumassa vaikka lasku on melkein kokonaan maksettu ja asiasta on puhuttu monet kerrat vanhempien ja kavereiden kanssa. Jotenkin se tuntuu vielä ihan unelta ja epätodelliselta. Mutta onhan tässä vielä kesäkuuhun aikaan ja monet asiat tapahtuu ennen sitä (kuten se kauhulla odottamani koeviikko, jonka valmistautuminen on hieman retuperällä..), joten ei saa liikaa innostua! Nyt mua kutsuu kuitenkin psyka ja sen jälkeen pehmoinen sänky :3