"Kulttuurikesä"

Kesä alkaa olla taputeltu tai ainakin kesätöiden osalta. Mulla on nimittäin tasan yksi työpäivä jäljellä ja sitten olis pari viikkoa lomaa ennen kuin koulu alkaa. Eli ehtiihän tässä toisin sanoen vielä nauttia kesästä ja vielä en ainakaan puhu syksystä :D Mutta joka tapauksessa tänä kesänä on tullut käytyä katsomassa neljä kesäteatteria, luettua (tähän mennessä) 6 ½ kirjaa sekä ka käytyä kahesti lavatansseissa Hurmaa kuuntelemassa. Kulttuurillinen kesä on siis ollut (kun otetaan vielä Prahan matkan konsertti lukuun mukaan) ja voisinkin hieman "eritellä" kokemuksiani :D

Kesäteattereita kävin katsomassa Tuusmäellä, Partalan kuninkaankartanolla, Rapiolla sekä kiertävän Saimaan teatterin Jukolassa. Tuusmäen näytelmän nimi oli Tukkijoella ja se kertoi kylästä, jonne tuli tukkilaisia tukenajon aikaan ja sekoitti vähän kylän menon. Partalan näytelmä oli Terapian tarpeessa ja se kertoi perheen äidistä, joka erehtyi gynekologin ovesta ja päätyikin terapeutille. Yhden istunnon aikana laitettiin sitten sekä sen perheen äidin että terapeutinkin asiat kuntoon. Rapion Eila, Rampe ja huonot keenit taas kertoi suomalaisperheen mökkiviikonlopusta ja perheen tyttären kihlajaisista. Saimaan teatterin nimi oli taas Sankarit Saimaalla ja se olikin mielenkiintoinen näytelmä. Se kertoi neljästä tämän ajan "sankarista", jotka menivät supersankarileirille, jossa alkoi sitten tapahtua kummia. Näytelmä kuitenkin "keskeytyi" aina välillä, kun näyttelijät ikään kuin pudottivat roolin välillä keskustellakseen näytelmän kulusta. Siinä oli siis tavallaan kaksi näytelmää yhdessä :D (aika hatara selitys, mutta toivottavasti ymmärsitte). Jotkut näytelmän käänteet oli hieman utopisia, mutta kuitenkin se oli paras noista neljästä!

Tänä kesänä olen sitten hurahtanut kirjoissa Rick Riordanin luomaan Percy Jakcsonin maailmaan. Percy Jakcson on siis puolijumala eli hänen isänsä on merenjumala Poseidon ja sen vuoksi hänelle koituu paljon ikävyyksiä. Riordan on kirjoittanut viisi kirjaa Percy Jackson nimiseen sarjaan, joka kertoo asioista Percyn näkökulmasta minä-kertojaa käyttäen. Percyn seikkailut eivät kumminkaan pääty siihen vaan kirjailija on jatkanut tarinaa Olympoksen sankarit -sarjalla, jonka toista osaa olen paraikaa lukemassa. Riordan kirjoittaa hyvin koukuttavasti ja nyt on pakko myöntää että mulla on uusi suosikki kirjasarjojen seassa... :) Tänä kesänä on siis tullut luettua, mutta on onneksi ehditty tehdä muutakin.

Percy Jackson -sarja :)

Lavatansseissakin oon tosiaan ehtinyt käymään ja kyllä molemmilla kerroilla pääsin tanssimaankin. Viimeisimmällä kerralla oikeastaan vielä enemmän. Molemmissa tansseissa oli soittamassa iki-ihana Hurma ja pojat on kyllä niin hyviä. Ai niin tässä kirjoittaessani muistin että käytiinhän me juhannuspäivän iltana Pistohiekalla tansseissa, mutta oltiin siellä niin myöhään ja vähän aikaa että parketin puolella ei käyty mutta kumminkin kolme kertaa on tullut käytyä tanssilavalla ja kahtena kertana tanssittuakin.

Johan mä kirjoitin romaanin :D mutta oon koko kesän ajatellut, että haluaisin tehdä teille tällaisen kulttuuripostauksen ja nyt sitten toteutin sen. Onneks on vähän kuvia keventämässä tekstiä :) Ja vaikka tein nyt ns. kesä-yhteenvedon, ei tää kesä vielä oo lopussa! Kaikkea ehtii vielä tapahtuu...