Kesälukemista

Tänään kirjastossa käydessäni tajusin/muistin, että en ole pitkään aikaan kirjoittanut blogiini lukemistani kirjoista. Olen kuullut, että monet tykkää lukea lomallaan, joten ajattelin, että voisin kirjoittaa tällaisen pienen vinkkipostauksen omasta mielestäni kivoista kirjoista, jotka sopii luettavaksi esimerkiksi juuri kesäaikaan.

En tiedä johtuuko aikuistumisesta ja siitä, että fantasiakirjallisuudessa päähenkilöt ovat useimmiten nuoria, mutta en ole viime aikoina tämän genren kirjoja lukenut. Sen sijaan pääpaino tämänkin postauksen kirjavinkeillä on toisessa suosikkikirjallisuudessani nimittän rakkausromaanit.

Jill Santopolo, Jojo Moyes ja Nora Roberts ovat ehkä tällä hetkellä mun lempparikirjoilijoita. Jokaisella on oma tapansa kirjoittaa ja kuvailla asioita, mutta kaikissa on yhdistävää se, että niissä kirjoitetaan rehellisesti päähenkilön tunteista, tarpeista ja haluista. Kirjailijat osaa kirjoittaa tarinan, niin, että siihen koukuttuu ja kaikki kolme osaavat luoda upeita henkilöhahmoja. Näiden kirjailijoiden lisäksi ikisuosikkini on myös Anneli Kivelä ja hänen luoma Katajamäki-sarja, jonka uusimman kirjan laitoin tänään varaukseen. Samoin peukut saa minulta Henriikka Rönkkösen kirjat, joista uusin on myös varausjonossa tällä hetkellä.

Mutta tarkemmin siis niihin kirjavinkkeihin. Vinkit ei ole missään paremmuusjärjestyksessä vaan olen ne kirjoittanut sitä mukaa, mitä ne on mieleeni tulleet.

Nora Roberts - Jotain uutta

Nora Roberts - Jotain vanhaa

Nora Roberts - Jotain lainattua

Nora Roberts - Jotain sinistä

Tämä neljän kirjan sarja kertoo Kartanohäät-yrityksestä ja neljästä vahvasta ja kauniista naisesta sen takana. Hääpalvelu Kartanohäät tarjoaa asiakkailleen ikimuistoisia onnen hetkiä, mutta ovatko naiset sen takana niin keskittyneitä toisten onnen, että unohtavat omansa? Ensimmäisessä kirjassa päähenkilönä on räväkkä häävalokuvaaja Mackenzie Elliot. Toisessa taas floristi ja ikuinen romantikko Emma Grant. Kolmannen osan päähenkilöksi nousee hääkakkutaituri Laurel McBane ja viimeiseen osaan pääsee punaiset langat kädessään pitävä hääsuunnittelija Parker Brown, jonka ykköskiinnostuksen kohteena on Blackberry ei sulhot. 

Nora Roberts on kirjoittanut myös monia muita sarjoja ja kirjoja ja hänen teoksistaan muun muassa Tästä päivästä lähtien ja Tasapeli rakkaudessa saa minulta suositukset!

Jill Santopolo - Valo, jonka kadotimme

Tämän kirjan lukemisesta on jo pari vuottaa aikaa, mutta tämä oli sen verran hyvä kirja, että muistini mukaan luin tämän yhdeltä istumalta ja kyyneleet virtasivat kirjan viimeisiä rivejä lukiessani. Valo, jonka kadotimme kertoo Lucyn ja Gaben tarinan läpi vuosien. Parikymppiset opiskelijat päätyvät toistensa syleilyyn syyskuun 11. päivän terrori-iskun aiheuttamassa kaaoksessa. Alkaa intohimoinen suhde, joka päättyy kun molempien unelmat vievät eri suuntiin. Pari kohtaa vuosien päästä, mutta onko silloin kaikki jo liian myöhäistä?

Olen lukenut myös toisen Jill Santopolon teoksen Kun sanat eivät riitä  ja myös tällä kirjalle suuri suositus.

Anneli Kivelä - Kotiin Katajamäelle

Kotiin Katajamäellä aloittaa Katajamäki-kirjasarjan ja tutustuttaa lukijat idylliseen ja nostalgiseen pikkukylään Hämeessä. Kirja on myös Kivelän esikoisteos, jossa hän yhdistää taitavasti ja hauskasti nykypäivän ongelmia ja teemoja perinteiseen maaseuturomantiikkaan. Kotiin Katajamäelle kertoo työttömäksi jääneestä, 8-vuotiaan pojan yksinhuoltajaäidistä Minnestä, joka päättää muuttaa kaukaiselta sukulaiseltaan perimään pieneen taloon maaseudulla Katajamäen kylässä. Hyvää tarkoittava, mutta samalla hyvin utelias kyläyhteisö kiinnostuu uudesta tulijasta ja kun Minnen Pihlaja-torpan ympärillä alkaa pyöriä useampia sulhaskandidaatteja, juoruja alkaa sihistä Minnen ympärillä.

Jojo Moyes - Kerro minulle jotain hyvää

Myös tämä kirja on saanut minut kyyneliin. Kerro minulle jotain hyvää, kertoo Louisa Clarkista, jonka elämä englantilaisessa pikkukaupungissa on läpeensä tuttua ja turvallista. Sitten hän päätyy olosuhteiden pakosta henkilökohtaiseksi avustajaksi onnettomuudessa halvaantuneelle Willille ja Louisa joutuu kyseenalaistamaan koko entisen elämänsä. Epätavallinen ja sydäntäsärkevä rakkaustarina uppoaa ehdottomasti kyllä suoraan lukijan sydämeen.

Tarinaan on myös kaksi jatko-osaa, joista seuraavan olen myös lukenut: Jos olisit tässä sekä minulle vielä lukematon Elä rohkeasti.

Tässä muutamia kirjavinkkejä kesäisiin aamuihin, päiviin, iltoihin tai öihin; milloin nyt kukakin kirjansa haluaa lukea!

Books? Books

"Reading is dreaming with open eyes" "A reader lives a thousand lives before he dies. The man who never reads, lives only one" "Book lovers never go to bed alone"

Jos multa vietäisiin kirjat pois, se olisi sama kuin urheilijalta katkaistaisiin jalka tai laulajalta lähtisi ääni. Okei, aika traaginen esimerkki, mutta lukeminen merkitsee mulle tosi paljon. Toki mulla on välillä hetkiä, että en lue, mutta kyllä mulla yleensä on joku kirja luettavana. Se on tietenkin eri asia luenko sen kirjan kerralla vai joka ilta pari lukua ennen nukkumaanmenoa. Joka tapauksessa lukeminen on mulle terapiaa ja keino viedä mut pois tästä todellisuudesta.

Mä koen, että jokainen lukemani kirja on muuttanut mua ja mun ajattelutapaa. Jotkut kirjat tukevat mun entistä näkemystäni nähdä maailma, mutta toiset tuo mulle eri näkökulmia. Vaikka mä luen fiktiota eikä yksikään lukemani kirja perustu tositarinoihin, vaikka kertovat oikeista ihmisistä, koen silti että opin niistä paljon. Äidinkielen tunnit olivat lempparituntejani lukiossa ja en ottanut paineita tekstitaidon kokeesta, sillä tiesin osaavani. Olenhan mä sentään lukenut pieneen ikääni yli 100 kirjaa.

Mä luen aika paljon kaikenlaisia kirjoja, mutta suosikkejani on tällä hetkellä fiktiiviset kirjat, joista on tehty miljoonayleisön vastaanottaneita leffoja. Mulla on periaate, josta en luista. Eli jos sama tarina löytyy kirjana ja leffana, mun on pakko lukea ensin se kirja, koska valitettavasti on niin, että kirjasta saa enemmän irti kuin leffasta ja en halua pilata lukukokemustani. Ja koska koen että sivistyksessäni on aukko, kun en ole esimerkiksi lukenut Luukaupunki-sarjaa tai Narniaa, ovat kyseiset kirjat lukulistallani.

Lisäksi luen kotimaista kertomakirjallisuutta ja klassikoita. Muun muassa Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat, Alcottin Pikku Naisia, Austenin Järki ja tunteet sekä Ylpeys ja ennakkoluulo ovat tuttuja. Myös Rautatie, Seitsemän veljestä, Sofi Oksasen kolme ensimmäistä teosta, Robinson Crusoe ja Vänrikki Stoolin tarinat on luettu.

Olen siis kaikkiruokainen lukemisen suhteen, mutta kauhukirjallisuuteen en ole löytänyt halukkuta tutustua. Suosikkeja kaikista lukemisistani kirjoista on kyllä ehdottamasti Harry Potter, Nälkäpeli, Percy Jakscon ja Taru Sormusten herrasta. Harry Potterit oon lukenut monta kertaa ja tarkoitus on joskus tulevaisuudessa lukea nuo muutkin kolme sarjaa uudestaan, kun sit hoksaisin yksityiskohtia joita en ensimmäisellä kerralla hoksannut.

Mä oon lukenut kirjoja siitä asti, kun opin lukemaan ja aion lukea niitä niin pitkään kuin mun näkö kestää. Kirjat vaihtelee vuosien varrella ja mielentilan mukaan, mutta jokaiseen tilanteeseen löytyy kirja, jonka voi lukea! Lukeminen on halvempi keino matkustaa ja avartaa omaa maailmankatsomustaan, joten ihmiset lukekaa :D

"Kulttuurikesä"

Kesä alkaa olla taputeltu tai ainakin kesätöiden osalta. Mulla on nimittäin tasan yksi työpäivä jäljellä ja sitten olis pari viikkoa lomaa ennen kuin koulu alkaa. Eli ehtiihän tässä toisin sanoen vielä nauttia kesästä ja vielä en ainakaan puhu syksystä :D Mutta joka tapauksessa tänä kesänä on tullut käytyä katsomassa neljä kesäteatteria, luettua (tähän mennessä) 6 ½ kirjaa sekä ka käytyä kahesti lavatansseissa Hurmaa kuuntelemassa. Kulttuurillinen kesä on siis ollut (kun otetaan vielä Prahan matkan konsertti lukuun mukaan) ja voisinkin hieman "eritellä" kokemuksiani :D

Kesäteattereita kävin katsomassa Tuusmäellä, Partalan kuninkaankartanolla, Rapiolla sekä kiertävän Saimaan teatterin Jukolassa. Tuusmäen näytelmän nimi oli Tukkijoella ja se kertoi kylästä, jonne tuli tukkilaisia tukenajon aikaan ja sekoitti vähän kylän menon. Partalan näytelmä oli Terapian tarpeessa ja se kertoi perheen äidistä, joka erehtyi gynekologin ovesta ja päätyikin terapeutille. Yhden istunnon aikana laitettiin sitten sekä sen perheen äidin että terapeutinkin asiat kuntoon. Rapion Eila, Rampe ja huonot keenit taas kertoi suomalaisperheen mökkiviikonlopusta ja perheen tyttären kihlajaisista. Saimaan teatterin nimi oli taas Sankarit Saimaalla ja se olikin mielenkiintoinen näytelmä. Se kertoi neljästä tämän ajan "sankarista", jotka menivät supersankarileirille, jossa alkoi sitten tapahtua kummia. Näytelmä kuitenkin "keskeytyi" aina välillä, kun näyttelijät ikään kuin pudottivat roolin välillä keskustellakseen näytelmän kulusta. Siinä oli siis tavallaan kaksi näytelmää yhdessä :D (aika hatara selitys, mutta toivottavasti ymmärsitte). Jotkut näytelmän käänteet oli hieman utopisia, mutta kuitenkin se oli paras noista neljästä!

Tänä kesänä olen sitten hurahtanut kirjoissa Rick Riordanin luomaan Percy Jakcsonin maailmaan. Percy Jakcson on siis puolijumala eli hänen isänsä on merenjumala Poseidon ja sen vuoksi hänelle koituu paljon ikävyyksiä. Riordan on kirjoittanut viisi kirjaa Percy Jackson nimiseen sarjaan, joka kertoo asioista Percyn näkökulmasta minä-kertojaa käyttäen. Percyn seikkailut eivät kumminkaan pääty siihen vaan kirjailija on jatkanut tarinaa Olympoksen sankarit -sarjalla, jonka toista osaa olen paraikaa lukemassa. Riordan kirjoittaa hyvin koukuttavasti ja nyt on pakko myöntää että mulla on uusi suosikki kirjasarjojen seassa... :) Tänä kesänä on siis tullut luettua, mutta on onneksi ehditty tehdä muutakin.

Percy Jackson -sarja :)

Lavatansseissakin oon tosiaan ehtinyt käymään ja kyllä molemmilla kerroilla pääsin tanssimaankin. Viimeisimmällä kerralla oikeastaan vielä enemmän. Molemmissa tansseissa oli soittamassa iki-ihana Hurma ja pojat on kyllä niin hyviä. Ai niin tässä kirjoittaessani muistin että käytiinhän me juhannuspäivän iltana Pistohiekalla tansseissa, mutta oltiin siellä niin myöhään ja vähän aikaa että parketin puolella ei käyty mutta kumminkin kolme kertaa on tullut käytyä tanssilavalla ja kahtena kertana tanssittuakin.

Johan mä kirjoitin romaanin :D mutta oon koko kesän ajatellut, että haluaisin tehdä teille tällaisen kulttuuripostauksen ja nyt sitten toteutin sen. Onneks on vähän kuvia keventämässä tekstiä :) Ja vaikka tein nyt ns. kesä-yhteenvedon, ei tää kesä vielä oo lopussa! Kaikkea ehtii vielä tapahtuu...

Kirjoitukset ohi!!!

Kirjoitukset siis saatu kunnialla loppuun ja tänään kun kysyin alustavia tuloksia, niin sain jopa tietää saksankin tulokset, vaikka koe oli vasta maanantaina. Ja hyvin meni! Oon niin tyyytyväinen tuloksiin, toivotaan vaan että pisteet ei nyt laske sitten ytl:ssä.

Maanantaina lähettiin sitten kavereiden kanssa käymään Mikkelissä Fernandossa syömässä ja juhlistettiin niin kirjoitusten loppumista. Söin appelsiinibroileria ja se oli tosi hyvää :) Käytiin myös parissa kaupassa ja ostin mm. uuden kevätpipon, joka päässä voi sitten hiihtää Lapissa. Lisäksi ostettiin Spice Icesta jäätelöt jälkiruoaksi.

Maanantaina heti kun lähin saksan kokeesta, marssin kirjastoon ja lainasin vihdoin ja viimein Matkijanärhen. Eilen lukasin sen sit melkein yheltä istumalta ja oli hyvä! Siis paljon parempi kuin mä odotin, vaikka oli mulla odotukset kyllä aika korkealta. Kirjasarjojen ja varsinkin fantasiasarjojen vikat kirjat on yleensä parhaimpia, koska ne kietoo kaiken aikaisemmissa osissa tapahtuneen yhteen ja sitten siellä tajuaa erilaisia juttuja, joita ei ole aikaisemmin tajunnut :) Nyt, niinkun aina kun saan kirjasarjan päätökseen, on jotenkin tyhjä, käsittämätön ja sanaton olo...

Eilen kävin myös parturissa/kampaajalla värjäämässä juurikasvun pois ja leikkaamassa ylipitkän otsatukan lyhyemmäksi. Tuossa kuvassa nää hiukset ei näytä niin punaisilta kun nää oikeesti on, mutta tällä hetkellä pääni on siis punaruskea :)

Tänään ajattelin ruveta jo pakkaamaan Lappia varten ja pesinkin tossa just yhen koneellisen pyykkiä. Pitää pestä vielä toinen ja ruveta etsimään kaikkia tarvittavia tuolta vaatekaapista. Oi vitsi, ei oo enää montaa päivää, niin sit lähetään! Ihanaa! :) mutta nyt kutsuu ulkoilma, moikka!