Roadtrip Pyhä-Luostolle

Viikonloppuvapaan kunniaksi päätin, että en jää pelkästään Rovaniemelle ja kämpille vaan suuntaan jonnekin päin tuntureita. Aluksi oli tarkoitus napata laskettelusukset messiin ja mennä rinteeseen, mutta oli sen verran kova pakkanen, että en halunnut mennä palelluttamaan itseäni. Päädyin kuitenkin tekemään roadtripin Pyhä-Luoston maisemiin ja oli kyllä aika 5/5 reissu.

Kun lähdin aamulla ajamaan en ollut vielä varma meenkö Pyhälle vai Leville, mutta auton nokka ei kääntynytkään rampista Kittilään vaan jatkoi Sodankylän suuntaan, josta koukattiin sitten eka Luostolle. Koko automatkan päätin, että ajan suoraan Pyhälle ja hengaan siellä päivän, mutta vessahätä pakotti pysähtymään Luostolle.

Luostolla kävin rinneravintolassa teellä ja suolaisella palalla, jonka jälkeen vähän kuvailin siellä maisemissa, kun aurinko paistoi niin kauniisti. Ajoin aina pari kilometriä ja sitten pysähdyin kuvailemaan tuntureita eri kuvakulmista. Kun oli kamerassa tarpeeksi kuvia lähdin jatkamaan matkaa kohti Pyhää.

Jossain ehkä puolessa välissä Luostoa ja Pyhää huomasin kyltin, jossa luki Koparan Poropuisto ja mielenkiintoni heräsi. Ajattelinkin sitten tehdä pienen mutkan ja käväistä katsomassa millaista siellä on. Päädyinkin sitten tällä reissulla syöttämään poroja kädestä pitäen, sillä siellä pääsi Poropolulla tutustumaan näihin eläimiin ja syöttämäänkin. Suurin osa katsoi minua alta kulmiensa, mutta pari yksilöä tuli määrätietoisesti luokseni ja ahmi pelletit (tai mitä ovatkaan) rukkaseltani. Samassa paikassa oli myös huskeja, mutta niihin en tutustunut tarkemmin. Joskus toiste sitten ehkä.

Sitten matka jahtui kohti Pyhää, jossa päädyin ensin taas rinneravintolaan teekupposen ja tällä kertaa hampurilaisen äärelle. Siellä kyselin, että onkohan mahdollista päästä huipulle ilman suksia ja he kertoivat sen onnistuvan. Ostin viereisestä rakennuksesta hissilipun ja tuolihissi vei minut Pyhätunturin huipulle, jossa henkeni salpaantui.

Auringon laskuun oli vajaa tunti aikaa, joten taivaanranta oli jo alkanut muuttua vaaleanpunaiseksi, joka teki maisemasta vielä kauniimman. En muistanutkaan miten kaunista tunturin huipulla voi olla ja miten pieniä talot ja puut ovat siellä ylhäältä katsottuna. Pakko kyllä käydä nyt vielä tämän talven aikana niin monen tunturin huipulla, kun vain mahdollista, sillä ne maisemat on hisslippujen ja kipuamisen arvoiset!

Sitten ajoin Kemijärven kautta takaisin Rovaniemelle varpaat ja nenänpää aivan jäässä, mutta eipä se haitannut, sillä oli aika täydellinen vapaapäivä. Mäkkärin drive in:istä kanasalaatti, sauna ja Emma-gaala kruunaa tämän illan! Lauantai-illan jatkoja, tuossa vielä kuvis roadtripiltäni: