torstai 29. tammikuuta 2015

Pieni iltasatu lukioteatterista

Olipa kerran 10-vuotias pikkutyttö, joka lähti äidin ja isän kanssa katsomaan naapurin tyttöä lukioteatteriin. Tuon reissun jälkeen tyttö sanoi vanhemmilleen: "Mäkin haluan!" Ja niin hän halusikin.

Kaikki alkoi leluautosta, jonka pyörät hajosi välillä kesken esityksen ja huvittavasta uimarenkaasta, joka törötti joka suuntaan. Kaikki alkoi viattoman viisivuotiaan roolista, joka ruokki ankkoja lammella ja oli tavattoman utelias kaikesta

Apila
Sitten koitti mini skeitti-lauta, joka meni aluksi minne sattui, sekä polvi- ja kyynärsuojat, jotka pimeissä verhoissa joutuivat joskus nurinkurin päälle. Silloin oli muita nuoremman jengin pomoon ihastuneen skeittitytön vuoro.
Kaisuli
Ja tämä päättyi käsilaukussa mukana kulkevaan puhelimeen, jolla otettiin aina kun siltä tuntui selfie ja samassa käsilaukussa kulkevaan kaljatölkkiin. Tämä kaikki päättyi bilehileen, jolle juhlinta oli kaiken elämisen alku ja juuri.
Rebecca
Kasvutarinako? Juuri sitä. Pikkutytöstä nuoreksi aikuiseksi. Matka on ollut rankka, mutta kokemisen arvoinen, En vaihtais mitään noista vuosista ja rooleista mihinkään. Apilasta Kaisulin kautta Rebeccaan eli lukion ekaluokkalaisesta wanhan kautta abiin.

Lukioteatteri on siis ohi ja niin on koulukin, kahta koetta ja kahta preliä lukuunottamatta (tentit ja kirjoitukset on sitten eri juttu...)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti