Pieni iltasatu lukioteatterista

Olipa kerran 10-vuotias pikkutyttö, joka lähti äidin ja isän kanssa katsomaan naapurin tyttöä lukioteatteriin. Tuon reissun jälkeen tyttö sanoi vanhemmilleen: "Mäkin haluan!" Ja niin hän halusikin.

Kaikki alkoi leluautosta, jonka pyörät hajosi välillä kesken esityksen ja huvittavasta uimarenkaasta, joka törötti joka suuntaan. Kaikki alkoi viattoman viisivuotiaan roolista, joka ruokki ankkoja lammella ja oli tavattoman utelias kaikesta

Apila

Sitten koitti mini skeitti-lauta, joka meni aluksi minne sattui, sekä polvi- ja kyynärsuojat, jotka pimeissä verhoissa joutuivat joskus nurinkurin päälle. Silloin oli muita nuoremman jengin pomoon ihastuneen skeittitytön vuoro.

Kaisuli

Ja tämä päättyi käsilaukussa mukana kulkevaan puhelimeen, jolla otettiin aina kun siltä tuntui selfie ja samassa käsilaukussa kulkevaan kaljatölkkiin. Tämä kaikki päättyi bilehileen, jolle juhlinta oli kaiken elämisen alku ja juuri.

Rebecca

Kasvutarinako? Juuri sitä. Pikkutytöstä nuoreksi aikuiseksi. Matka on ollut rankka, mutta kokemisen arvoinen, En vaihtais mitään noista vuosista ja rooleista mihinkään. Apilasta Kaisulin kautta Rebeccaan eli lukion ekaluokkalaisesta wanhan kautta abiin.

Lukioteatteri on siis ohi ja niin on koulukin, kahta koetta ja kahta preliä lukuunottamatta (tentit ja kirjoitukset on sitten eri juttu...)

Yhteenvetoa lukiosta :)

Moikka! Kaksi esitystä jo takana ja on hyvin mennyt, varsinkin perjantain ensi-ilta meni hyvin! :) Koska lukio alkaa oikeesti vedellä viimeisiään (mulla on 8 perus koulupäivää jäljellä...), niin voisin vähän palautella mieleen mitä kaikkea tuon kahden ja puolen vuoden aikana on koettu ja nähty.

Ekana vuonna kaikki oli ihmeellistä ja oli jotenkin hassua ajatella nyt olevan siellä lukiossa (jos totta puhutaan, en meinaa tajuta sitä vieläkään :D). Silloin olin ensimmäistä kertaa mukana lukioteatterissa ja produktio oli silloin Unelma onnesta ja Apila-pikkutytön roolissa olin. Lukion ekana vuonna oli myös mahtava yökoulu, jossa oli julkkisteema ja olin silloin Harry Potter. Lisäksi ekan vuoden keväällä Saksan ystävyyskoulusta tuli opiskelijoita vierailemaan ja minäkin majoitin yhden saksalaisen tytön.

Lukion eka vuosi oli kasvamisen vuosi. Silloin opin mihin pystyn yksinäni. Koulu vaati hirveesti, koska ei tiennyt miten paljon piti mihinkin panostaa, ja tehdä. Lukioteatterissa opin yhteistyön voimakkuudesta ja kärsivällisemmäksi. Yökoulussa opin miten mahtava meidän lukio on ja saksalaisten vierailusta sai rohkeutta tutustua ihmisiin, joiden kanssa ei ole yhteistä äidinkieltä.

Tokana vuonna koitti vastavierailu Saksaan, meidän vanhojen tansseista riitely muiden vuosikurssilaisten kanssa sekä kaikesta huolimatta ihana Wanhojen päivä. Lisäksi taas mukana lukioteatterissa ja Virgon yhteishenki vieläkin mielessäni.

Toinen vuosi lukiossa opetti sekin kasvamaan, Riita vanhojen tansseista sai mut huomaamaan sekä itessäni että muissa, että miten yhdestä päivästä voi tulla sulle pakkomielle. Saksan matka opetti mulle saksalaisten arki- ja perhekulttuuri ja lukioteatteri taas sitä yhteistyötä ja näyttelijän taitoja myös.

Kolmantena vuonna oli syksyn kirjoitusten aika ja loppurutistuksen aika (tosin sitä rutistusta ei ole vielä tullut :D). Lisäksi penkkareiden järjestelyä esim. abivideon kuvailua sekä muita abijuttuja. Lukioteatterissakin vika vuosi menossa eli tuo meneillään oleva Pelkäätkö?-produktio. Ja nyt vielä kevään kirjoituksiin lukemista ja sellaista.

Alan toistaa itseäni, kun totean, että kolmas vuosikin lukiossa opetti mua. Tällä kertaa se opetti mulle miten paljon mä tuun kaipaa Juvan lukiota ja sen ihmisiä, nyt kun se kohta on ohi. Se opetti mulle, että miten paljon mä koin ja näin täällä. Ja tietenkin miten paljon yleissivistäviä asioita mä opin eri kursseilla, joita kävin. Ja pakko vielä sanoo, että tänä vuonna lukioteatteri opetti mua heittäytymään!

Mun lukio-aika on ollut kyllä erittäin mukavaa aikaa ja olen nauttinut suunnattomasti olostani Juvan lukiossa, ja vaikka toisaalta haluan jo vaihtaa maisemaa, haluan vielä nauttia näistä viimeisistä hetkistä täällä :) Tuun niin kaipaamaan tänne takaisin, vaikka elämä olisi muualla yhtä ihanaa ja ellei ihanampaakin :)

Pelkäätkö? -musiikkinäytelmästä

Oon viettänyt pitkiä iltoja lukioteatterissa ja vapaina hetkinä yrittänyt lukea kirjoituksiin epätoivoisesti ja ehkä hieman heikolla yrityksellä. Mutta nyt vihdoin ja viimein, on siis lukioteatteri postauksen aika! Meidän tämän vuoden näytelmän nimi on Pelkäätkö? ja se perustuu Roald Dahlin Kuka pelkää noitia? -kirjaan. Me muokattiin ohjaajan kanssa siitä näytelmästä omanlainen ja se muuttui niin paljon, että nimikin piti vaihtaa.

Näytelmässä liikutaan Hotelli Loiston maailmassa, jonne nuorten pajalaiset kutsutaan ilmaiselle lomalle. Loman takana ovat kuitenkin ilkeät noidat, joilla on ikäviä suunnitelmia. Näytelmässä myös impovisoidaan yksi kohtaus, ja teemme sen aikana siis erilaisia improharjoituksia.

Mä esitän siis yhtä nuorten pajalaisista. Mä eli siis Rebecca on bilehile ja on siten täysin oman itseni vastakohta. Rebecca tykkää juhlia, ottaa koko ajan selfieitä, on muiden nuorten pajalaisten tavoin opettajan läsnäollessa hyvin passiivinen ja muutenkin hyvin eksoottinen hahmo. Vaatteina kuten kuvasta näkyy mulla on tollanen vaalea palettitunikka ja tuollaiset mustat paletti sukkahousut sekä leopardikuvioiset balleriinat. Kuvassa ei näy, mutta mulle tuli vielä tonne väliin sellaiset mustat minisortsit, kun tuo tunika oli aikas lyhyt.

Näytelmä on siis erilainen kuin muina vuosina ihan senkin takia että tällä kertaa ollaan saatu olla tekemässä näytelmästä täysin omanlaisemme. Biisitkin on lisäksi hyviä ja ne on meidän ohjaajan miehen käsialaa. Mä tanssin kahessa biisissä ja laulan niissä myös. Sekä sitten yhessä biletysbiisissä biletän siinä sivussa (kun tanssijat tanssii) ja laulan kertsiä.

Tänään on siis meillä kenraali ja ekan kerran pientä yleisöä. Ja perjantaina on sitten jo ensi-ilta. Hui jui... Tuossa vielä alhaalla lyhyt kuvaus meidän näytelmästä (otettu facebook-tapahtumasta)

Juvan Lukioteatterin Pelkäätkö?-näytelmä on ideoitu Roald Dahlin Kuka pelkää noitia -kirjan pohjalta ja se on käsikirjoitettu yhdessä näyttelijöiden ja ohjaajan kanssa. Alkuperäisestä ideasta tallella ovat tuhoa kylvävät noidat, mutta Pelkäätkö?-näytelmässä kohteena ovat elämänsuuntaansa etsivät, syrjäytyneet nuoret. Ilmainen hotelliloma kaikilla mausteilla houkuttaisi kenties ketä vain, mutta valitettavasti hintana on noitien taikajuoman seuraukset. Viekö pelko voiton vai voiko sitä vastaan taistella?

Pelkäätkö?-näytelmä yhdistää luontevasti fantasiaa, musiikkiteatteria ja improvisaatiota. Teoksen musiikit on sävelletty näytelmää varten ja lavalla nähdään näyttelijöiden ja bändin lisäksi suuri joukko tanssijoita.

Tervetuloa vuosi 2015!

Tänään lukioteatterin harkkojen loppupalautteen aikana tajusin, että en ole päivittänyt blogia tänä vuonna vielä kertaakaan. Ja nyt tulin sitten korjaamaan tän vääryyden! Edellisestä vuodesta kirjoittelinkin jo yhteenvetoa, mutta ajattelin että tää postaus vois kertoo mun edessä olevasta vuodesta. Muutosten vuodesta, jos sanotaan niin.

Nyt tammikuussa on lukioteatterin loppurutistuksen vuoro ja melkein joka iltahan me siellä koululla ollaan oltu harjoittelemassa. Viikko ja yks päivä ensi-iltaan, huijui kun se tulee nopeasti! Meillä on viikonloppuna maskiharkat taas, niin yritän ottaa siellä kuvia ja sitten postailla siitä prokkiksesta sitten.

Helmikuussa koulu loppuu ja penkkarit koittaa! Mulla on ollut penkkaripuku vissiin puoltoista kuukautta valmiina kaapissa, mutta nyt meinaa tulla paniikki, kun tilasin liian ison koon, enkä tajunnut vaihtaa kun aattelin että ei se haittaa. Mutta nyt tajusin että se ei ookaan ihan hyvä.. No katotaan äidin kaa että miten se fiksaillaan. Vielä en paljasta mikä oon, saatte odottaa vielä! Ja ainiin abiristeilykin vielä...

Ja sittenhän se on kirjoitukset edessä. Äikkä, ruotsi, matikka ja saksahan se olis kirjoitettava ja mua alkaa ehkä pikkasen huolestuttaa. Kyllä mä ne kokeet läpi pääsen, ei se huoleta, mutta kun haluisin niistä tiettyjä arvosanoja varsinkin ruotsissa ja äikässä. Olishan se saksastakin saada ihan ok, matikan tiedänkin että mihinkään korkeisiin arvosanoihin ei aivot riitä.

Kirjoitusten jälkeen ollaan suunniteltu kavereiden kaa Ylläksen reissua. Vähän huilataan ja rentoudutaan rankan kevään jälken. Ootan kyllä tota matkaa innolla, sillä Lapissa on niin ihanaa ja vielä kun lähetään hyvässä porukassa, niin ai että kun tulee varmasti mukava reissu!

Kesän alussa olis nyt todennäköisesti edessä ylioppilasjuhlat, joita oon jo alkanut suunnitella. Vähän pari juttuu niissä juhlissa mua mietityttää, enkä oikein tiedä mitä teen niiden asioiden suhteen, mutta onneksi on vielä aikaa.

Sitten on kesä. Kesätyöt ja pieniä reissuja ehkäpä. 19-vuotissynttärit ja Juva rokkaa. Muuta en osaa vielä kesän varalla sanoa. Sen näkee sitten mitä kaikkea tapahtuu. Kesän jälkeen se olis sitten syksy ja jos kaikki menee hyvin, niin muuto Seinäjoelle. Haen sinne AMK:hon Restonomiksi lukemaan. Jännittää pirusti jo nyt, mutta turha ehkä vielä sitä jännittää ja murehtia.

Enempää en osaa tästä vuodesta sanoa. Varmat tapahtumat vuodessani päättyvät heinäkuulle ja siitä alkaa sitten toistaiseksi vielä tuntematon. Se on samalla kiehtovaa ja ihanaa, mutta samalla hyvin karmivaa ja pelottavaa. Mutta näihin mietteisiin päätän tällä kertaa postaukseni ja suuntaan lämpimään suihkuun. Moi moi!

Tule joulu kultainen (ja kiireet)

Ihanaa joulukuun 1. päivää kaikille! Jouluaattoon ei ole enää kuin 23 päivää, jei! Olen alkanut jo valmistautua jouluun tekemällä joulukortteja ja laittamalla omaan huoneeseen jo jouluvalot. Viikonloppuna tuli vähän niinkuin pikkujouluiltua kaverin luona ja käytyä hakemassa joulumieli Suvi Teräsniskan joulukonsertista.

Suvin konsertti oli siis todella upea! Hänen äänensä on hyvin kaunis ja kirkossa (oli siis Juvan kirkossa) oli hyvä akustiikka, niin se laulu soi niin kauniisti. Joululaulut oli mun mielestä ihania ja se että ne ei ollut niin tuttuja, niin ei tuntunut liian jouluiselta. Mutta joulumieli löytyi (myös uusin levy nimmarin kera, hali ja yhteiskuvakin :3)

Suvin kanssa yhteiskuvassa <3

Viikonloppuna teen piparkakkutalon. Olen kahtena aikasempana vuonna tehnyt hieman erilaisemman talon (2012 piparilinnan ja 2013 muumitalon), niin en tänääkään vuonna ajatellut tyytyä tavalliseen taloon. Suunnitelmissa on siis tehdä sellainen kirkko, olette varmaan jossain nähnyt sellaisia :)

Viikonloput täyttyy lukioteatterin harjoituksista ja koulupäivät abijuttujen teosta, vaikka en halua valittaa, sillä molempia on kiva tehdä. Ainoo vaan että rupee huolettaa, että miten mä kerkeen kaikkea, koska pitäis ruveta lukemaan jo kirjoituksia varten (mulla oli hyvä suunnitelma, että tänään luen saksan kielioppeja, mutta en oo vielä ees tehnyt läksyjä :D) ja koska 23 päivää jouluun, niin sitäkin pitäisi laitella.

Joulukorttien tekoa :)

Olen onneksi kuitenkin melko hyvin "aikataulussa" tuon joulun kanssa, sillä mulla on puolet joulukorteista jo tehty ja niitä voisi jo aloittaa kohta kirjoittaa, niin ei tule lähetyksen kanssa kiire (ne puolet siis annetaan pienten joulumuistamisien yhteydessä, niin niillä ei ole kiire). Lisäksi mulla on melkein kaikki joululahjat jo selvillä, että mitä ostan kellekin. Ainoo vaan että pitäis saada aikaa lähtee jouluostoksille. Pipareita teen tuon piparitalon yhteydessä, joten ei tässä hirveesti enää pitäis olla (tietenkin karjalanpiirakat, laatikot sun muut aatoksi, mutta ne ehtii vielä)

Lisäksi, kun eihän mulla tietenkään ole kiireitä jo entisestäkään joulukuussa olisi vielä seuravanlaista ohjelmaa: Salkkarit-leffa tulee leffateattereihin, niin mielenkiinnosta haluisin mennä kattomaan sen, vikan Hobitin ensi-ilta, serkun synttärit, veljenpojan ristiäiset, paras kaveri täyttää 18, jonka kunniaksi lähetään keilaamaan ja sitten vielä ennen joululomaa Elastinen on Vaakunassa. Eli kiirettä pitää.. :D

Memories, can you stay with me forever?

Kun ikävä iskee hetkiin parhaisiin,

paras keino on vaan purkaa se pois.

Muistella ja palata niihin hetkiin ihaniin

ja kuvitella kuin vielä se aika ois.

Saksa 2013

Unelma onnesta 2013

Kielimatka 2014

Wanhat 2014

Ripari 2011

Ylläs 2011

Konfirmoitu 2011

Pariisi 2014

Kielimatka 2014

Syvälähti 2014

Kielimatka 2014

Virgo 2014

Joo muhun iski joku ihme muisto-vimma,niin tulin jakaa teille kuvia sellaisista hetkistä ja tapahtumista, jotka haluan muistaa, että voin kertoo niitä eteenpäin mun lapsille ja lapsenlapsille (jos tulen niitä joskus saamaan). Ja se muuten on totta, että lukio on elämän parasta aikaa (jostain olen kuullut tämän lauseen, sillä puolia noista tapahtumista ei olisi tapahtunut, jos en olisi mennyt lukioon.. Ensi syksynä se on sitten täysin uudet kuviot, jos lykästää ;) Mut ehkä keskitytään nyt tähän hetkeen :)

Menneestä viikosta

Moi! Viikkoon on kuulunut paljon kaikenlaista. Autokoulun aloittamista, vanhojen tanssien harjoituksia, abijulisteiden tekoa, lukioteatterin loppukaronkkaa ja lukioteatterin jatkoja.

Vanhojen tanssit on kohta jo käsillä. Samalla ihanaa ja samalla kamalaa. Kamalaksi tekee sen, että kun se on jo niin pian ohikin, ja kun sitä päivää on kuitenkin odottanut niin kauan. Mutta kyllä uskon, että se on sen arvoista.

Joo tosiaan aloitin autokoulun jo näin hyvissä ajoin, niin ei tarvii sitten koulun kärsiä, vaikka tuntuu että mulla on kyllä jo kohta teoriat käyty ja sitten pitää ootella pitkään teoriakokeeseen pääsyä. Mutta kyllä mä tän kestän.

Oikeasti tosi iso kivi vierähti sydämeltä kun saatiin keskiviikkona tehtyä abijulisteet, jotka meidän piti tehdä parista abista ja niistä tuli ihan kivojakin. Huh, sen jälkeen pysty keskittymään muihin hommiin.

Perjantaina oli sitten lukioteatterin loppukaronkka, jonka me yrittäjyyskurssilaiset järjestettiin. Siellä oli pientä syömistä ja sitten katsottiin se meidän esitys. Oli kyllä jännää kattoa ja nähdä miltä se oikeasti näytti :)

Eilen oli sitten vielä lukioteatterin jatkot, joissa oli kyllä mukavaa. Nyt se on sitten lukioteatteri virallisesti ohi, mutta ensi vuonna sitten uudelleen!

Tänään aattelin tehdä läksyjä, mutta niitä ei ollutkaan hirveästi, joten sain jo ne tehtyä. Voisin katella jonkun leffan. Tänään kyllä tulis Ei kiitos ihan elokuvissakin, mutta en tiiä jaksanko mennä! Mutta nyt mä meen vaikka lukee kirjaa, moikka!

Ja kuvat taas by We<3it

Kuulumisia ja pari piristävää kuvaa

Heissansaa kaikki ihanat! Mun viime päiviin on kuulunut lukioteatterin esityksiä, sairastelua ja kesätöistä ja muistakin jutuista murehtimista. Joo tiedetään mun pitäis murehtia vähemmän ja tehdä enemmän, mut en mä osaa tehdä mitään, jos en ensin murehdi :D ja kyl nuo kesätyötkin järjestyy, kun vaan teen, enkä vaan sano.

Mutta juu niin mie oon täällä flunssan kourissa. Toissailtana tulin lukioteatterista kotiin ja oli ihan kauhean huono olo. Mittasin kuumeen ja olihan sitä sitten vähän ja aamulla oli niin huono olo, että en jaksanut lähtee kouluun, joten huilasin päivän ja menin sitten vasta esitykseen illalla. Tänään olin koulussa, kun ei oo enää kuin älyttömän ärsyttävä nuha.

Sitten lukioteatterista. Ensi-ilta oli perjantaina ja wuhuu, kun oli taas niin mahtavaa. Se on kyllä yks älyttömän ihana tunne, kun ensi-ilta menee loistavasti ja sen jälkeen sie vaan hymyilet. En oikein osaa sitä edes sanoin kuvailla. Sunnuntaina oli toinen näytös ja no, siitä ei voi sanoa kauheen ylistävää. Meni aika huonosti, mutta se on se toisen näytöksen kirous. Tiistainakin oli esitys, joka meni yhtä meijän kohtausta lukuunottamatta hyvin. Mutta en jaksa muistella sitä enää.. Eilen meni yhtä hyvin kuin ensi-ilta paitsi että meillä oli pieni henkilö vajaus kun yksi näyttelijä oli kipeenä.

Enää kolme esitystä jäljellä ja sitten se olis taas kerran ohi. Siivoustalkoot tiistaina ja loppukaronkka parin viikon päästä perjantaina ja jatkot vissiin samana viikonloppuna, joten kyllähän tässä vielä riittää tekemistä senkin kanssa. Koeviikkokin kolkuttelee ja kolmen viikon päästä on sitten jo Wanhat...

Tästä tuli nyt melko lyhyt postaus, mut aattelin kuitenkin tulla postailemaan teille ja kertoa että elossa ollaan ja blogia ei ole unohdettu! Mut nyt kutsuu Mcleodin tyttäret, moimoi:3

Taivas on päällä maan..

Eli lukioteatteripostausta tiedossa. Viikonloppu ja tää alkuviikko on mennyt kyllä ihan kokonaan lukioteatterin merkeissä ja tänään oli jo kenraali. Hyvin se meni, joten nyt jännittää meneekö ensi-iltakin hyvin. Mut aattelin kertoa teille hieman tästä tän vuoden produktiosta.

Virgo on siis tämän vuoden prokkiksen nimi ja se siis kertoo kahdesta nuorisojengistä 90-luvulla, jotka tappelevat keskenään. Jengien sisälläkin kuohuu ja rakkauttakin on paljon ilmassa. Nää jengit näytelmässä ovat siis rullarit ja larppaajat.

Yksi zombieista

Näytelmän pääroolissa ovat rullareiden johtaja Pete, uusi tulokas Pauli, larppaajien puheenjohtaja Maria, rullarityttö Anna sekä larppaajien pelinjohtaja Ville. Muita rooleja on tietenkin muut jengien jäsenet ja sen lisäksi on myös diileri, talonmies Laaksonen, kaksi poliisia... Tanssijoillakin on monia rooleja tälläkin kertaa kuten munkkeja, zombeja, poikia yms.

Itse näyttelen tällä kertaa Kaisulia, 12-vuotiasta rullarityttöä, jonka isosisko on myös mukana rullareissa ja sitä kautta mäkin oon siihen porukkaan päässyt. Lisäksi mun roolihahmoon liittyy yks toinenkin juttu, mutta en halua paljastaa sitä etukäteen.

Roolivaatteisiin kuuluu siis oranssit sukkahousut, lenkkarit, oranssit shortsit, pinkki toppi, kuvasta puuttuva oranssi pitkähihainen olalla ja sitten tietenkin nuo polvi- ja kyynärsuojat.

Tänä vuonna mä joudun myös tanssimaan ja laulamaan, mutta onneksi koreografiat on suht. helppoja ja enää eivät ole tuottaneet vaikeuksia ja laulaminenkin on vain kuorossa laulua ja ei ole sooloja. Haasteelliseksi asian tekee vain se, että pitäisi laulaa ja tanssia samaan aikaan, ja minähän en ole kummassakaan mikään taivaanlahja :D

Tuossa alempana on kuva meidän kulisseista eli alaruokala on aika sotkuinen tapaus iltaisin, kun meillä on harkkoja ja ensi viikolla esityksiä, kun kaikilla on vaatteet toisella pöydällä ja eväät toisella. Ja kun kaikki on samassa tilassa ja energiaa on, niin meinaa välillä jäädä kouluhommat hieman huonommalle jamalle. Mutta sitten pitää joskus muullon opiskella..

Mun ja kavereiden paikka

Tänäkin vuonna lukioteatterissa on todella hauskaa ja en oo kyllä katunut tippaakaan, että lähdin mukaan taas. Mutta nyt alkaa jo väsyttämään, joten mie meen nukkumaan, hyviä öitä! :)

Hobittia, uusi hiuksia ja joulumielen etsimistä

Moikka! No niin nyt voin sitten kertoa teille hieman viime viikosta, joka ei kuitenkaan ollut kovin erikoinen. Keskiviikkona kävin kattomassa sen Hobitin ja oli kyllä aivan mahtava elokuva! Kannatti käydä kattoo, nyt en vaan malta oottaa, että nään sen viimeisen osan.

Torstaina koulun jälkeen mua odotti sitten parturi. Hiukset ei lyhentynyt, mutta otsatukka ei oo enää tasainen vaan hieman vino. Ja no tietenkin, mulla on nykyään ruskeat hiukset. Alla on kuvaa niistä:

Viikonloppuna oli lukioteatteriharkkoja joka päivä. Tai siis perjantaina oli tanssiharkat ja lauantaina aamustakin ja sitten iltapäivä oli ihan läpimenoa ja sunnuntaina katottiin niitä kohtauksia, joihin kuului tanssia mukaan. Tiistainakin oli harkat ja tänään. Lauantainakin pitäis jäädä.. No mut sit saa olla joululoman rauhassa ja hyvä vaan, että jo nyt harjoitellaan paljon, niin tulee varmasti hyvä.

Mulla on ollut hieman joulufiilis kadoksissa, enkä oikein tiedä edes, että miksi. Mutta nyt mä oon saanut sitä pikkasen löydettyä, kun oon kuunnellut joululauluja ja tänä aamuna tehtiin äidin kanssa karjalanpiirakoita joulua varten. Siis mä en voi tajuta että jouluaattoon on vain 5 päivää enää?! Vain 5??

Voikun söpöö :3

Ei mulla tässä tän ihmeellisempää, oli pakko tulla hehkuttaa teille vielä noita mun hiuksia. Meinasin muuten tehdä viikonloppuna jonkun hieman erilaisemman postauksen. Tai siis jonkun sellaisen jouluaiheisen. Mietin, jos listaisin lempijoululaulujani, oisko se kiva? :)

Don't cry baby, everything will be good someday

Moikka! Viikonloppuna oli Rattaan koulutusviikonloppu, ja oli kyllä mukavaa. Meillä oli tosi paljon asiaa käytävänä ja suunniteltavana, mutta saatiin kaikki kuitenkin tehtyä ja ehittiin tehdä muutakin. Onnistuttiin mm. säikyttämään toinen meidän ohjaajista ja yksi meidän kummi :D Hyvä me!

Eilen oli myös lukioteatteriharkat, joissa oli myös bändi ja tanssit mukana. Yllättävän hyvin meni kyllä ensimmäiseksi kerraksi, vaikka meidän tanssit hieman plörähti. Kukaan ei oikein tiennyt mitä piti tehdä ja missä vaiheessa mitäkin :D No, ne oli vasta ensimmäiset harkat.

Illalla mä olin niin väsynyt, että mä vaan nukuin koko illan ja sen vuoksi en saanut nukuttua sitten kun piti oikeesti käydä nukkumaan :D Hyvä minä...

Tänään oli myös ekaa kertaa vanhojen tanssikurssi ja on nyt hieman sekavat fiilikset, koska en tiedä vieläkään kenen kaa tanssin ja tuntuu hieman tyhmältä mennä siellä yksikseni, vaikka kyllä siellä on pari muutakin samanlaista. Mutta silti..

Tänään menin koulun jälkeen nuokkarille, jossa askarreltiin kaikenlaisia juttuja tyttötalon myyjäisiä varten. Tehtiin mm. heijastimia ja sellaisia hienoja kynttiläjuttuja. Oli kyllä ihan mukavaa ja kun huomiseksi ei ollu läksyjäkään, niin mikäs siinä.

Mulla on muuten tää jakso todella helppo jakso sillein tuntimäärällisesti, mutta samaan aikaan on kuitenkin lukioteatteri ja pitäisi opetella noita vanhojen tansseja, niin ihan hyvä vaan että on hieman helpompi, niin ei tunnu että palan loppuun :D

Mutta nyt mä meen vielä kirjoittamaan yhen jutun ja suuntaan sitten suihkuun ja untenmaille, joten morjesta! Ai niin kuvat on taas sitä We<3it-kamaa :D

Harrastuksiani

Moro! Täällä ollaan taas ja ajattelin tällä kertaa kertoilla teille hieman tarkemmin noista mun harrastuksista. Mä oon aina vaan kirjoitellut tänne blogiin että kiirettä pitää ja stressiä riittää ja ehkä parilla sanalla jotain näistä maininnut, mutta nyt aattelin sitten, että jos kertois hieman tarkemmin.

Elikkä aloitetaanko vaikka siitä ehkä tärkeimmästä, johon panostan eniten eli tuo nuorisovaltuusto R.A.T.A.S. (Ratkaisuja annetaan toimivalla ja asiallisella systeemillä), jonka sihteerinä olen kohta vuoden toiminut. Mä hain Rattaaseen ysillä ja pääsin varajäseneksi, jona olin muutaman viikon. Sitten pääsin normaaliksi jäseneksi ja viime vuonna musta tuli sihteeri. Hommaa on riittänyt, mutta tykkään vaikuttaa asioihin ja oon huomannut, että tietokonetaidot on kehittynyt tän sihteeriyden myötä.

R.A.T.A.S. järjestää mm. tapahtumia ja vaikuttaa nuorten asioihin. Me ollaan esimerkiksi käyty puhumassa kunnanhallituksessa siitä, että meillä pitää olla kaksi nuoriso-ohjaajaa, järjestetty kuulemistilaisuus, missä nuorilla on mahdollisuus kertoa omia mielipiteitään ja ehdotuksiaan valtuutetuille. Sitten meillä on myös ollut viime ja tänä vuonna hieman ylimääräistä rahaa, joka saatiin kunnanvaltuustolla käytettäväksi nuoriin ja lapsiin. Niillä rahoilla on esimerkiksi saatu kirjastoon mahdollisuus lainata urheiluvälineitä sekä ollaan lahjoitettu niitä eri järjestöille, kuten 4H:lle ja partiolle.

Tästä päästääkin sitten hyvin tuohon mun pitkäaikaisiimpaan harrastukseen eli 4H:hon. Oon ollut 4H:n jäsen jo eskarista asti ja kävin sen kuusi vuotta eli ala-asteaikani ahkerasti kerhossa, joka järjestettiin koulullamme. Sen myötä sain uusia kavereita ja se oli itse asiassa neloselle asti mun ainut harrastus. Seiskallakin kävin välillä moikkaamassa kavereita, jotka jäivät vielä ala-asteelle, mutta sen jälkeen se innostus hieman hiipui.

Oli vissiin kevät 2012, kun mua pyydettiin Juvan 4H:n hallitukseen nuorisojäseneksi ja nyt oon ollut siellä kohta puolitoista vuotta. Aluksi luulin, että se on ihan vaan sellainen pieni homma, että kunhan niissä kokouksissa käy, joita järjestetään muutaman kerran vuodessa, mutta enhän mä voi olla missään mukana puoliteholla :D Eli on kerätty rahaa 4H:lle ja yritetty toisen nuorisojäsenen kanssa kertoilla omia mielipiteitä asioistamme. Jotenkin tuon nuorisojäsenyyn myötä, mä innostuin taas 4H:sta ja vaikka mä oonkin jo aika vanha kaikkiin kerhoihin, niin silti haluan olla kehittämässä sitä toimintaa, että muut sais niitä kokemuksia 4H:n kautta ja että Juvalla tuo yhdistys vielä toimisi.

Sitten tällä hetkellä kolmas tuollainen tärkeä harrastus on tuo sählyn pelaaminen. Mä oon nyt pari vuotta käynyt aina kerran viikkoo pelaamassa Kaarihallilla naisporukalla sählyä ja on ollut tosi mukavaa. Sähly on kyllä mun lempiurheilulaji ihan ehottomasti ja nyt varmaan mulle on tänä syksynä aukeemassa toinen mahdollisuus pelata sählyä tai oikeastaan salibandya, joten toivottavasti saadaan tarpeeks porukkaa siihen toimintaa, niin tää tyttö sais pelata sitä vielä enemmän :)

Lukioteatterista oonkin teille maininnut, joten siitä en jaksa teille ruveta kertoilemaan, mutta voisin mainita teille vielä Tyttötalosta, joka on siis Juvan nuorisotoimen järjestämä juttu. En oikein keksi parempaa sanaa sille. Meitä tyttöjä siinä on nyt noin 20 ja me tehdään kaikkea kivaa, kuten leivotaan, meikataan, tehdään kampauksia ja retkiä erilaisiin kivoihin paikkoihin tai tapahtumiin. Ja se on siis pelkästään tytöille ja musta on kiva olla siellä, vaikka oonkin vanhin ja ainut mun ikäinen, muut on mua vähintään vuotta nuorempia, kun siellä saa puhua kaikkea tyttöjen juttuja :D

Ohhoh, mikä romaani tuli, mut siinä noi mun tärkeimmät konkreettiset harrastukset :D nyt ainakin tiiätte mitä teen, jos en oo postaillut pitkään aikaan... mut nyt kutsuu läksyt! Moi!

Kansainvälisyyttä, koulua ja suunnitelmia

Moikka! Tosiaan meillä oli lauantaista maanantaihin se virolainen ja ihan hyvin meni. Ei kauheen syvästi tutustuttu, kun aikaa oli niin vähän. Oltiin tässä meillä kotona lauantaina ja näytin paikkoja ja sen sellaista. Sunnuntai-päivän he olivat siellä kirkossa ja mä olin kotona isän synttäreillä ja sitten illalla mentiin porukalla erään majoittajan luokse ja saunottiin sekä pelattiin korttia. Oli mukavaa viettää aikaa ja maanantaina he lähtivätkin aamulla.

Mulla on kauheesti koulujuttuja tehtävänä, mutta onneksi osaan edes hieman organisoida elämääni, niin ehkä kerkeän tekemään kaikki mitä pitääkin ja vähän ylimääräisiä harrastusjuttuja myös. Ainakin kerkeän tehdä paljon ylimääräistä, nimittäin katsoa telkkaria, lukea toisten blogeja ja kirjoittaa omaani :D hups..

Viikonloppuna lähen sitten Helsinkiin ja Lahteen. Olen ensi kesänä lähdössä kielimatkalle ja varasinkin itse asiassa jo sen matkan ja sen vuoksi sain sitten kutsun EF Reunion Partyihin. Ajattelin sitten mennä, kun siellä näkee porukkaa joka on lähdössä ensi kesänäkin ja kaiken lisäks Mikael Gabriel esiintyy siellä :)

Lahteen meen sen vuoksi, koska Juvalle eikä edes Mikkeliin lähe lauantaina kymmenen jälkeen bussia, mutta Lahteen menee, joten menen sitten meidän sukulaisten luo yöksi. Ehkä kerkeän sunnuntaina olla hieman Lahdessakin, vaikka seuraavana päivänä on matikan välikoe... Mut toivottavasti kiva viikonloppu tulossa!

Tänään muuten alkoi lukioteatteriharkat ja saatiin se käsis. Musta se vaikutti tosi kivalle ja siellä on monia kivoja rooleja, joten toivottavasti pääsisin johonkin niistä kivoista rooleista. Ei mulla oikeastaan ole mitään erityistä johon haluaisin ja hyvä niin. En sitten pety, jos en johonkin tiettyyn pääse. Tänä vuonna roolijako on nimittäin uuden ohjaajan myötä myös erilainen kuin viime vuonna. Näytelmän nimi on siis Virgo!

Mutta eihän mulla tässä muuta, tässä on muutama kuva viime ajoilta eli isän synttärikakut (oikean päivän ja "juhlimis"päivän kakut ja sitten näkymä sunnuntain vierailun saunalta) Mä meen nyt tekee matikan ja enkun läksyjä! See you :)

Lukioteatterin loppufiilis

Nyt on sitten luvassa lukioteatteritunnelmia todennäköisesti viimeistä kertaa. Sunnuntainahan se sitte oli kahdeksan esityksen jälkeen ohi. Sunnuntaipäivä meni kokonaan koululla, kun oli kaksi esitystä ja siinä sitten luit matikan kokeeseen ja teit kuvistyötä.

"Siinä on Maken kuva"

Ihan viimeisessä esityksessä me näyttelijät ja bändi tehtiin hieman pieniä piloja, kuten pommakit oli terästetty suolalla, pariisin kortissa oli hauska kuva, mun piirustuskin yritti jollain tavalla olla hauska (ei toi yllä oleva, se on se alkuperäinen), pyykit oli vaihettu yms. Ohjaaja ei oikein tykännyt piloista, mutta äiti ja isä ainekin sanoi, etteivät huomanneet mitään ihmeellistä. :D joten kaikki hyvin!

Vika esitys oli hauskin, ensi-illan ja lauantain juhlanäytöksen jälkeen oli parhain fiilis. Juhlanäytöksessä yleisö nousi lopussa seisomaan. Kaikkein huonoiten meni ensimmäisen sunnuntain esitys, ja viime tiistain esityksestä nautin vähiten, sillä olin kipeä. Mutta silti jokainen noista näytöksistä oli unohtumaton kokemus!

Lukioteatteri oli tosi palkitseva kokemus ja vaikka mua ärsytti välillä mennä harjoituksiin ja muutenkin koko touhu stressasi, niin silti se fiilis siitä touhusta on aivan mahtava! Ja yhteishenki myös! Ihan varmana menen ensi vuonna ja seuraavanakin! Ihan varmasti! :)

Mustuaiset pelottelivat pikku-Apilaa

Mutta näitä tunnelmia teatterista, tiistaina siivottiin auditorio, joskus katotaan dvd:tä esitys ja helmikuussa on jossain vaiheessa myös jatkot... eli itse asiassa se ei ole vielä ohi... :D

Ensi-illan hurmaa

Eilen oli lukioteatterin ensi-ilta ja meni tosi hyvin. Mulle jäi ihan mahtava fiilis eilisestä ja en voinut sen esityksen jälkeen olla hymyilemättä! Siis se tunne on aivan ihana... nyt en malta oottaa huomista, kun on toinen esitys!

Esitteiden taittelua ennen esitystä

Eilinen päivä koulussa ei sujunut ihan kaikkein keskittyneesti. Mantsan tunnilla oikein kukaan ei pystynyt keskittymään.. no onneksi, meidän opettaja ei ollut koulussa. Enkun tunti meni pikkaisen paremmin (vaikka pelasinkin puolet ajasta puhelimella), mutta äikän tunnilla oli taas havaittavissa keskittymishäiriöitä. Kuviksen tunnilla pystyin joten kuten keskittymään työhöni.. siitä tulee kyllä omasta mielestäni hieno.

Kolmelta sitten alkoi maskeeraukset ja hiustenlaitot. Oli aika hermostunuttu tunnelmaa, kun yhtä sun toista rupesi jännittämään... Onnistuin kadottamaan pinninkin, joka mun piti laittaa sinne esitykseen. Etsin sitä varmaan puoli tuntia, mutta onneksi kuitenkin löysin sen :)

Hieman sekainen alaruokala

Yhteen kohtaan tuli vielä pieni muutos eilen, mutta se oli niin pieni, että sen oppi muutamassa minuutissa. Ennen kuin ihmiset päästettiin sisään, mentiin piiriin ja aloitettiin ihan hiljaa hokemaan: me ollaan hyviä, me ollaan jyviä, me ollaan heviä! Lopulta me suorastaan huudettiin se!

Sitten asemiin ja ihmiset päästettiin sisään. Seitsemältä valot sammuivat ja oli meidän vuoro!
Esitys meni mun mielestä tosi nopeasti ja vaikka jännitti ihan kauheesti, niin hyvin se meni. Pakko sanoa vielä kerran, että se fiilis, sen esityksen jälkeen on aivan mahtava!! :))

Saatiin esityksen jälkeen ruusut

Tiedän olevan hyvää ja kaunista, enemmän kuin unelma onnesta

Lukioteatteripostaus siis tulossa :) Oonkin odottanut tämän tekemistä jo tosi kauan... :D Mutta asiaan, tämän vuoden produktion nimi on Unelma onnesta ja se sijoittuu 80-luvulle.

Mulla ei ole kovin isoja rooleja tässä näytelmässä. Olen ekan puoliajan sellainen kyläläinen joka kommentoi niiden päänäyttelijöiden vuorosanoihin sillein ivallisesti ja niin. Väliajan jälkeen tai itse asiassa toisen puoliajan lopussa olen sitten sellainen pikkutyttö :) Silloin kun saatiin esittää noita roolitoivomuksia, niin toivoinkin just tohon pikkutytön rooliin :)

Niinkuin tosta kuvasta näkyy niin mulla on kyläläisenä tuommoinen korkea ponnari ja (vain) yksi korvis sekä tollainen aivan hurmaava (huomatkaa sarkasmi) tuulipuku. Meillä ei ole sillein tarkkoja nimiä ja luonteita vaan saadaan itse kehittää se meidän kyläläinen (eli siis miten käyttäydytään ja näin) mut päätin olla sellainen 35 sinkku nainen, joka yrittää iskeä epätoivoisesti miehiä tai ainakin kattelee niitä :)

Pikkutyttönä mulla on ihanat saparot, joissa on nuo rusetit, sekä sydämen muotoiset huulet. Vaatteina on farkkuhaalari, jonka alla pinkki t-paita ja jostain pitäis metsästää pinkit tai vaaleanpunaiset kengät... Mistäköhän mä ne kaivan?? Mutta Apila, se on mun roolihahmon nimi, on sellainen normi pikkutyttö, joka on utelias ja sellainen rohkea tutustumaan uusiin ihmisiin.

Näytelmän päärooleja ovat kolme poikaa, joista yksi on maatalon kasvatti (Make), toinen on rikkaudesta haaveileva köyhän perheen lapsi (Pena) ja kolmas on rikas mammanpoika (Jartsa), jonka äiti on pankissa joku apulaisjohtaja tai tällainen. Muita rooleja ovat kaksi hiihtäjätyttöä (Lissu ja Malla), poikien äidit, sen maatalon kasvatin eno, mummo, pankkivirkailijoita, äitejä, kylälaisia, liikemiehiä, Pelle Miljoona, valmentaja ym. Tanssijoillakin on monia rooleja, on mustuaisia, äitejä, pappeja...

Mustuaistanssijoita ;)

Kappaleet ovat kaikki radiossa soitettavia 80-luvun hittejä ja niistä kaksi on noussut mun mielestä ylivoimaisesti parhaiksi :) Niissä on tosi hyvä melodia ja ehkä painavimpana syynä on se, että siinä näytelmässä niissä on tosi kivat tanssit. Linkitän teille ne tässä:

Hassisen Kone - Tällä Tiellä <3

Myrkytyksen oireet <3

Lukioteatterissa on kyllä kivaa ja varsinkin nyt, kun ensi-ilta on niin lähellä ja näytelmä alkaa olla valmis, vaikka pieniä hiottavia kohtia on vielä.. Ensi viikolla vissii melkein jokana päivänä harkat ja perjantainahan se ensi-ilta on.. hui kun jännittää jo nyt!

Loppuun mun dataus kuva :D