Ekana vuonna kaikki oli ihmeellistä ja oli jotenkin hassua ajatella nyt olevan siellä lukiossa (jos totta puhutaan, en meinaa tajuta sitä vieläkään :D). Silloin olin ensimmäistä kertaa mukana lukioteatterissa ja produktio oli silloin Unelma onnesta ja Apila-pikkutytön roolissa olin. Lukion ekana vuonna oli myös mahtava yökoulu, jossa oli julkkisteema ja olin silloin Harry Potter. Lisäksi ekan vuoden keväällä Saksan ystävyyskoulusta tuli opiskelijoita vierailemaan ja minäkin majoitin yhden saksalaisen tytön.
Tokana vuonna koitti vastavierailu Saksaan, meidän vanhojen tansseista riitely muiden vuosikurssilaisten kanssa sekä kaikesta huolimatta ihana Wanhojen päivä. Lisäksi taas mukana lukioteatterissa ja Virgon yhteishenki vieläkin mielessäni.
Toinen vuosi lukiossa opetti sekin kasvamaan, Riita vanhojen tansseista sai mut huomaamaan sekä itessäni että muissa, että miten yhdestä päivästä voi tulla sulle pakkomielle. Saksan matka opetti mulle saksalaisten arki- ja perhekulttuuri ja lukioteatteri taas sitä yhteistyötä ja näyttelijän taitoja myös.
Kolmantena vuonna oli syksyn kirjoitusten aika ja loppurutistuksen aika (tosin sitä rutistusta ei ole vielä tullut :D). Lisäksi penkkareiden järjestelyä esim. abivideon kuvailua sekä muita abijuttuja. Lukioteatterissakin vika vuosi menossa eli tuo meneillään oleva Pelkäätkö?-produktio. Ja nyt vielä kevään kirjoituksiin lukemista ja sellaista.
Alan toistaa itseäni, kun totean, että kolmas vuosikin lukiossa opetti mua. Tällä kertaa se opetti mulle miten paljon mä tuun kaipaa Juvan lukiota ja sen ihmisiä, nyt kun se kohta on ohi. Se opetti mulle, että miten paljon mä koin ja näin täällä. Ja tietenkin miten paljon yleissivistäviä asioita mä opin eri kursseilla, joita kävin. Ja pakko vielä sanoo, että tänä vuonna lukioteatteri opetti mua heittäytymään!
Mun lukio-aika on ollut kyllä erittäin mukavaa aikaa ja olen nauttinut suunnattomasti olostani Juvan lukiossa, ja vaikka toisaalta haluan jo vaihtaa maisemaa, haluan vielä nauttia näistä viimeisistä hetkistä täällä :) Tuun niin kaipaamaan tänne takaisin, vaikka elämä olisi muualla yhtä ihanaa ja ellei ihanampaakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti