Kunpa nuori jälleen olla saisin...

Mulla on ikävä lukiota ja penkkareita ja vanhojen tansseja. Mä haluan olla taas Jack Sparrow heittelemässä karkkia ja huutamassa nollaa. Mä haluan olla prinsessa ja tanssahdella auditoriossa. Mä haluan olla taas se huoleton lukiolainen, jonka suurimpia stressinaiheita oli koeviikko ja äikän esseen kirjoittaminen.

Vaikka olen onnellinen tämän hetkisestä elämäntilanteestani (minulla on opiskelupaikka, kämppä, töitä nyt sekä kesälle, sekä yks unelmistani ehkä toteutuu ens syksynä) on mulla ikävä tuota aikaa. Sitä aikaa kun asuit kotona, mutta olit itsenäinen. Sitä aikaa kun kavereiden kanssa suunniteltiin mitä tehdään viikonloppuna ja sitä aikaa kun viikonloppu tarkoitti sunnuntai-iltapäivään asti viikonloppua eikä koulutehtävien tekoa ja netflixin katsomista.

Orjana 4 vuotta sitten :o

Mulla on ikävä sitä selkärankaista itseäni, joka sai itsensä aamulla helposti sängystä ylös, ryhtyi lukemaan kirjoituksiin aamupalan jälkeen tai joka kiltisti koulun jälkeen istui kirjoituspöydän ääreen laskemaan matikan tehtäviä ja kirjoittamaan sitä äikän esseetä. Oikein tekee pahaa katsella tätä selkärangatonta itseäni, joka on tämänkin päivän kuluttanut Netflixin ja Mahjong-pelin kanssa. Mistäköhän löytäisin sen vanhan itseni?

Mutta toisaalta se kaksi tai kolme vuotta nuorempi Mari, ei tiennyt mitään niistä mahtavista ihmisistä, joita oon tavannut. Se Mari ei voinut vain tekstata naapurissa asuvalle kaverilleen, että lähdetäänkö kahville puolen tunnin päästä. Se Mari ei osannut niin paljon asioita ravintola-alasta ja ravitsemispalveluista kuin tämä Mari.

Oldenburgissa 3,5 vuotta sitten :o

Joten ehkä pitää vaan katsoa tätä päivää ja jättää ikävöinnit taka-alalle. Totta kai se kuuluu asiaan ja niin varmaan moni muukin entinen lukiolainen muistelee kaiholla omia lukioaikojaan kun näkee uusien abien heittelevän karkkia rekasta tai wanhojen päivittävän uusia profiilikuvia hienoissa mekoissaan ja puvuissaan. Ja hei, mä olen korkeakoululainen, joka omistaa opiskelijahaalarit ja joka voi huoletta keskiviikkoisin mennä viihteelle ja voida torstaiaamuna huonosti!

Yhteenvetoa lukiosta :)

Moikka! Kaksi esitystä jo takana ja on hyvin mennyt, varsinkin perjantain ensi-ilta meni hyvin! :) Koska lukio alkaa oikeesti vedellä viimeisiään (mulla on 8 perus koulupäivää jäljellä...), niin voisin vähän palautella mieleen mitä kaikkea tuon kahden ja puolen vuoden aikana on koettu ja nähty.

Ekana vuonna kaikki oli ihmeellistä ja oli jotenkin hassua ajatella nyt olevan siellä lukiossa (jos totta puhutaan, en meinaa tajuta sitä vieläkään :D). Silloin olin ensimmäistä kertaa mukana lukioteatterissa ja produktio oli silloin Unelma onnesta ja Apila-pikkutytön roolissa olin. Lukion ekana vuonna oli myös mahtava yökoulu, jossa oli julkkisteema ja olin silloin Harry Potter. Lisäksi ekan vuoden keväällä Saksan ystävyyskoulusta tuli opiskelijoita vierailemaan ja minäkin majoitin yhden saksalaisen tytön.

Lukion eka vuosi oli kasvamisen vuosi. Silloin opin mihin pystyn yksinäni. Koulu vaati hirveesti, koska ei tiennyt miten paljon piti mihinkin panostaa, ja tehdä. Lukioteatterissa opin yhteistyön voimakkuudesta ja kärsivällisemmäksi. Yökoulussa opin miten mahtava meidän lukio on ja saksalaisten vierailusta sai rohkeutta tutustua ihmisiin, joiden kanssa ei ole yhteistä äidinkieltä.

Tokana vuonna koitti vastavierailu Saksaan, meidän vanhojen tansseista riitely muiden vuosikurssilaisten kanssa sekä kaikesta huolimatta ihana Wanhojen päivä. Lisäksi taas mukana lukioteatterissa ja Virgon yhteishenki vieläkin mielessäni.

Toinen vuosi lukiossa opetti sekin kasvamaan, Riita vanhojen tansseista sai mut huomaamaan sekä itessäni että muissa, että miten yhdestä päivästä voi tulla sulle pakkomielle. Saksan matka opetti mulle saksalaisten arki- ja perhekulttuuri ja lukioteatteri taas sitä yhteistyötä ja näyttelijän taitoja myös.

Kolmantena vuonna oli syksyn kirjoitusten aika ja loppurutistuksen aika (tosin sitä rutistusta ei ole vielä tullut :D). Lisäksi penkkareiden järjestelyä esim. abivideon kuvailua sekä muita abijuttuja. Lukioteatterissakin vika vuosi menossa eli tuo meneillään oleva Pelkäätkö?-produktio. Ja nyt vielä kevään kirjoituksiin lukemista ja sellaista.

Alan toistaa itseäni, kun totean, että kolmas vuosikin lukiossa opetti mua. Tällä kertaa se opetti mulle miten paljon mä tuun kaipaa Juvan lukiota ja sen ihmisiä, nyt kun se kohta on ohi. Se opetti mulle, että miten paljon mä koin ja näin täällä. Ja tietenkin miten paljon yleissivistäviä asioita mä opin eri kursseilla, joita kävin. Ja pakko vielä sanoo, että tänä vuonna lukioteatteri opetti mua heittäytymään!

Mun lukio-aika on ollut kyllä erittäin mukavaa aikaa ja olen nauttinut suunnattomasti olostani Juvan lukiossa, ja vaikka toisaalta haluan jo vaihtaa maisemaa, haluan vielä nauttia näistä viimeisistä hetkistä täällä :) Tuun niin kaipaamaan tänne takaisin, vaikka elämä olisi muualla yhtä ihanaa ja ellei ihanampaakin :)

Memories, can you stay with me forever?

Kun ikävä iskee hetkiin parhaisiin,

paras keino on vaan purkaa se pois.

Muistella ja palata niihin hetkiin ihaniin

ja kuvitella kuin vielä se aika ois.

Saksa 2013

Unelma onnesta 2013

Kielimatka 2014

Wanhat 2014

Ripari 2011

Ylläs 2011

Konfirmoitu 2011

Pariisi 2014

Kielimatka 2014

Syvälähti 2014

Kielimatka 2014

Virgo 2014

Joo muhun iski joku ihme muisto-vimma,niin tulin jakaa teille kuvia sellaisista hetkistä ja tapahtumista, jotka haluan muistaa, että voin kertoo niitä eteenpäin mun lapsille ja lapsenlapsille (jos tulen niitä joskus saamaan). Ja se muuten on totta, että lukio on elämän parasta aikaa (jostain olen kuullut tämän lauseen, sillä puolia noista tapahtumista ei olisi tapahtunut, jos en olisi mennyt lukioon.. Ensi syksynä se on sitten täysin uudet kuviot, jos lykästää ;) Mut ehkä keskitytään nyt tähän hetkeen :)

Koeviikko ja muuta sellaista

Hellurei! Alkaa tuo koeviikko uhkaavasti lähestyä... tänään oli ensimmäinen eli terveystiedon koe. Se oli yllättävän helppo ja mulla on nyt ihan hyvä fiilis tosta koeviikosta vaikka kuus koetta on vielä jäljellä...

Tällä viikolla oli kahet lukioteatteriharjoitukset. Tiistain harjoituksissa omasta mielestäni oli hieman epätoivoinen ja todellakin keskeneräinen olo, tuntu että koko näytelmä jumi paikallaan.. keskiviikon harjoitukset oli paremmat ja niiden jälkeen mulla oli tosi hyvä fiilis :)

Koulussa oli tänään lukion markkinointi-iltapäivä, jossa me ykköset kierrätettiin ysiluokkalaisia luokasta toiseen, joissa oli kaikkee lukion kurssien sisältöjä ja mitä siellä tehdään. Eli ihan kivaa vaihtelua. Lopussa me lukioteatterilaiset laulettiin meidän näytelmän yhteislaulu eli Hyvää ja kaunista.. :)

Huomenna alkaakin nuorisovaltuuston oma koulutusviikonloppu, joten siellä menee sitten viikonloppu.. missäköhän välissä mä luen kokeisiin...? Sunnuntaina on serkun ristiäiset ja ensi viikollahan se koeviikko sitten alkaakin... apuva...

Nyt kohta teen läksyt ja luen kokeisiin, samalla kun popitan Vain elämää -kappaleita! :)